Kuva: JA
keskiviikko 24. joulukuuta 2008
maanantai 22. joulukuuta 2008
Unten maassa
Kirjoitin joskus aiemmin, että unistani voisi melkein suoraan kirjoittaa leffan. Niin vauhdikkaita ja erikoisiakin ne ovat. Menneellä viikolla huomasin hahmottelevani jo jatko-osia, kun näin samaa unta kolmena yönä peräkkäin. Tai siis se jatkui siitä, mihin edellisenä yönä oli jääty. Ei ehkä ihan loogisesti, mutta tunnistettavasti kuitenkin.
Viime yönä olin Slipknotin keikalla. Taisi olla joku yllätyskeikka, koska paikalla oli vain kourallinen ihmisiä ja paikkakin oli enemmän pienen koulun juhlasali, kuin jäähalli. He esiintyivät ilman maskeja, hauskaa oli! He soittivat coverina myös Static-X:n biisin ja myös jotain uutta matskua, jota en ole aiemmin kuullut. Siis oikeasti! Aivoni kehittelivät jotain ihan omaa musiikkia eli se oli vain kokoelma jotain musaa omasta pääkopasta... outoa mutta totta!
Minulta jäi väliin Slipknotin oikea keikka tässä taannoin. Vielä kun kuulin, että Machine Head oli ollut lämppärinä, niin kyllä harmitti. Sitä fanitin lukioikäisenä ja onhan se levy vieläkin levyhyllyssä. Toivottavasti tulevat vielä uudestaan soittamaan, niin pääsisi ihan oikeasti livenä kuuntelemaan.
Edellä mainittujen bändien biisit eivät ole sieltä rauhallisimmasta päästä. Rauhallista, vanhaa, tunnelmallista joulumusaa kuunneltiin ystäväisen luona viikonloppuna. Vietettiin tupareita jouluisissa tunnelmissa. Illalla kerkesimme vielä Ruotsin laivalle. Tai no se on yökerho, joka kovasti muistuttaa kyseistä paikkaa. Kaverin kanssa rohkenimme laulamaankin lavalle! Eksyimme karaoke-osastolle ja pitihän sitä vähän käydä veivaamassa. Repertuaariin kuului Taiskan ja Uniklubin biisit.
Yksin en ole ikinä rohjennut laulaa ison poppoon edessä, en ikinä. Kaverin kanssa kahdestaan tai isommalla poppoolla on tullut joskus laulettua. No mutta viime lauantaina tein sen, mitä en koskaan luullut uskaltavani tehdä... lauloin yksin ja vielä loppuillasta, jolloin paikka oli ihan täynnä. Ja hengissä selvisin. Voi olla, että olen rohkaistunut, kun olen laulanut kamujen luona SingStaria. Ensin sekin oli kova kynnys laulaa mikkiin kamun olkkarissa, nyt sitä on sitten vedetty (nolattu itsensä) oikein yleisön edessä. Saa nähdä pidätteleekö minua enää mikään laulamasta karaååkkea useamminkin :)
Ulkona on taas vaihteeksi niin kaunista! Tämä ei voisi mennä paremmin, nyt sataa lunta ja on luvattu kovia pakkasia! Tervetuloa valkoinen joulu!
Kuvat: JA
Viime yönä olin Slipknotin keikalla. Taisi olla joku yllätyskeikka, koska paikalla oli vain kourallinen ihmisiä ja paikkakin oli enemmän pienen koulun juhlasali, kuin jäähalli. He esiintyivät ilman maskeja, hauskaa oli! He soittivat coverina myös Static-X:n biisin ja myös jotain uutta matskua, jota en ole aiemmin kuullut. Siis oikeasti! Aivoni kehittelivät jotain ihan omaa musiikkia eli se oli vain kokoelma jotain musaa omasta pääkopasta... outoa mutta totta!
Minulta jäi väliin Slipknotin oikea keikka tässä taannoin. Vielä kun kuulin, että Machine Head oli ollut lämppärinä, niin kyllä harmitti. Sitä fanitin lukioikäisenä ja onhan se levy vieläkin levyhyllyssä. Toivottavasti tulevat vielä uudestaan soittamaan, niin pääsisi ihan oikeasti livenä kuuntelemaan.
Edellä mainittujen bändien biisit eivät ole sieltä rauhallisimmasta päästä. Rauhallista, vanhaa, tunnelmallista joulumusaa kuunneltiin ystäväisen luona viikonloppuna. Vietettiin tupareita jouluisissa tunnelmissa. Illalla kerkesimme vielä Ruotsin laivalle. Tai no se on yökerho, joka kovasti muistuttaa kyseistä paikkaa. Kaverin kanssa rohkenimme laulamaankin lavalle! Eksyimme karaoke-osastolle ja pitihän sitä vähän käydä veivaamassa. Repertuaariin kuului Taiskan ja Uniklubin biisit.
Yksin en ole ikinä rohjennut laulaa ison poppoon edessä, en ikinä. Kaverin kanssa kahdestaan tai isommalla poppoolla on tullut joskus laulettua. No mutta viime lauantaina tein sen, mitä en koskaan luullut uskaltavani tehdä... lauloin yksin ja vielä loppuillasta, jolloin paikka oli ihan täynnä. Ja hengissä selvisin. Voi olla, että olen rohkaistunut, kun olen laulanut kamujen luona SingStaria. Ensin sekin oli kova kynnys laulaa mikkiin kamun olkkarissa, nyt sitä on sitten vedetty (nolattu itsensä) oikein yleisön edessä. Saa nähdä pidätteleekö minua enää mikään laulamasta karaååkkea useamminkin :)
Ulkona on taas vaihteeksi niin kaunista! Tämä ei voisi mennä paremmin, nyt sataa lunta ja on luvattu kovia pakkasia! Tervetuloa valkoinen joulu!
Kuvat: JA
perjantai 19. joulukuuta 2008
tiistai 16. joulukuuta 2008
Ruuvaten ja ripustaen
Kävi taas ihan klassisesti. Kun lakkaa etsimästä, niin heti löytää! Olin etsinyt jo jonkin aikaa paria naulakkoa kylppäriin. Yksittäinen imukupilla oleva koukku on sinänsä kätevä, niitä voi laittaa haluaminsa välein yms. Mutta se ei ole kivaa, kun aika ajoin pyyhe rötköttää kylppärin lattialla, kun imukuppi on singahtanut seinästä irti taas kerran.
Etsin monestakin paikasta, eikä mieluista löytynyt. Menin sitten Indiskaan ihan muissa aatoksissa. Siellähän ne olivat minua odottamassa. Kolme koukkua per naulakko, koristeellinen, hieman kuluneen näköinen. En oikeastaan tiennyt tarkkaan mitä etsin, mutta heti kun näin nämä, niin siinä se oli :)
Kuvat: SP
Etsin monestakin paikasta, eikä mieluista löytynyt. Menin sitten Indiskaan ihan muissa aatoksissa. Siellähän ne olivat minua odottamassa. Kolme koukkua per naulakko, koristeellinen, hieman kuluneen näköinen. En oikeastaan tiennyt tarkkaan mitä etsin, mutta heti kun näin nämä, niin siinä se oli :)
Kuvat: SP
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
maanantai 8. joulukuuta 2008
Ihan vippinä
Lauantaina oli taas aika seurata pukuloistoa kotisohvalta. Perjantain pikkujoulut painoivat silmää sen verran, että piti ottaa nokoset ennen TV-lähetystä. Olin vaipunut vasta oikein syvään horrokseen, kun herätyskello soi ennen iltaseiskaa. Oli aika vääntö nousta ylös, mutta Linnan juhlat on vaan kerran vuodessa kumminkin. Paljon oli kauniita pukuja. Abreun Annan puku oli ihanan värinen ja kaunis! Myös mm. Päivi Räsäsen ja Heli Järvisen puvut olivat hienot.
Mietimme, että minkälaista olisi, jos emme olisikaan itsenäinen Suomi, vaan jonkun toisen vallan alla. Itsenäisyyttä arvostaa paljon, mutta tuskin koskaan tarpeeksi. Tai ei voi ymmärtää, mitä se on todella vaatinut.
Perjantain pikkujoulut oli järjestetty yhden isohkon yökerhon vippipuolella. Olimme J:n kanssa liikenteessä. Ihan mukavat puitteet ja oli hauskaa olla vippi muutama tunti elämästään. Oikeasti ei meidän kyläpahasessa ole oikeita vippejä, vaan paikka on niille, jotka haluavat maksaa muutaman satasen vuodessa siitä ilosta, että voi juhlia suljetussa tilassa erossa muista taviksista. Illan mittaan paikalla tuli ihan tavallisen näköistä parikymppistä porukkaa.
Mietin, että kuinkahan moni heistä oli ostanut noin 100 € arvoisia pulloja shampanjaa, joita löytyi listalta. Kallein pullo listassa oli 580 €. Hei haloo!! Huvittavaa oli, että tämä lista oli vessan ovessa. Onhan se varmasti aika luxusta istua pöntöllä ja miettiä, josko tilaisi kuudensadan euron edestä kurkulle kostuketta! Vippimeno haihtui viimeistään siinä vaiheessa, kun miehet ja naiset jonottivat samaan vessaan, yhden pöntön rengas oli vielä pitkin lattioita. Teki melkein mieli käydä rahvaan puolella veskissä, jossa on miehille ja naisille omat vessat ja ei ehkä niin pitkät jonot ;)
Taksijonosta selvisimme alle puolen tunnin jonotuksella. Olimme vielä ihmisten aikaan menossa kotiin päin. Parin tunnin jonotus ei innostanut, eli järkeilimme ja lähdimme reippaasti ennen pilkkua. Odotus meni ok, kun siihen oli jo asennoitunut, että ilman jonoa ei pikkujouluaikaan taksiin pääse. Asiaan kuului kebab, joka meni napaan vielä kotona. Juhlissa ruoka oli hyvää, mutta kerkesihän siinä illan mittaan tulla jo uusi nälkä.
Kuvat: SP (telkkukuvasta)
Mietimme, että minkälaista olisi, jos emme olisikaan itsenäinen Suomi, vaan jonkun toisen vallan alla. Itsenäisyyttä arvostaa paljon, mutta tuskin koskaan tarpeeksi. Tai ei voi ymmärtää, mitä se on todella vaatinut.
Perjantain pikkujoulut oli järjestetty yhden isohkon yökerhon vippipuolella. Olimme J:n kanssa liikenteessä. Ihan mukavat puitteet ja oli hauskaa olla vippi muutama tunti elämästään. Oikeasti ei meidän kyläpahasessa ole oikeita vippejä, vaan paikka on niille, jotka haluavat maksaa muutaman satasen vuodessa siitä ilosta, että voi juhlia suljetussa tilassa erossa muista taviksista. Illan mittaan paikalla tuli ihan tavallisen näköistä parikymppistä porukkaa.
Mietin, että kuinkahan moni heistä oli ostanut noin 100 € arvoisia pulloja shampanjaa, joita löytyi listalta. Kallein pullo listassa oli 580 €. Hei haloo!! Huvittavaa oli, että tämä lista oli vessan ovessa. Onhan se varmasti aika luxusta istua pöntöllä ja miettiä, josko tilaisi kuudensadan euron edestä kurkulle kostuketta! Vippimeno haihtui viimeistään siinä vaiheessa, kun miehet ja naiset jonottivat samaan vessaan, yhden pöntön rengas oli vielä pitkin lattioita. Teki melkein mieli käydä rahvaan puolella veskissä, jossa on miehille ja naisille omat vessat ja ei ehkä niin pitkät jonot ;)
Taksijonosta selvisimme alle puolen tunnin jonotuksella. Olimme vielä ihmisten aikaan menossa kotiin päin. Parin tunnin jonotus ei innostanut, eli järkeilimme ja lähdimme reippaasti ennen pilkkua. Odotus meni ok, kun siihen oli jo asennoitunut, että ilman jonoa ei pikkujouluaikaan taksiin pääse. Asiaan kuului kebab, joka meni napaan vielä kotona. Juhlissa ruoka oli hyvää, mutta kerkesihän siinä illan mittaan tulla jo uusi nälkä.
Kuvat: SP (telkkukuvasta)
torstai 4. joulukuuta 2008
Valoa harmauteen
Kyllä osaa olla harmaa keli! Hämärän ja pimeän lisäksi on harmaanvaaleaa sumua ja tihkusadetta. Hetken oli valoisaa, kun oli lunta maassa. Luulin, että se lumi jää pysyväksi tälle talvelle. Sen verran paljon sitä tuli, oikein myräkän saattelemana. Toivossa on hyvä elää... I'm dreaming of a white Christmas....
Suunnittelimme jo aikaisemmin kaverin kanssa hiihtämistä innokkaana. Se saa nyt odottaa jonkin aikaa, tai ainakin pitää laittaa luistoa suksen pohjaan aika reippaasti, jos meinaa ladulle. Kovasti minäkin kehuskelen lähteväni hiihtämään, sen kun vielä näkis!
Katselin kuvia läpi ja etsin valoisia, värikkäitä ja aurinkoisia kuvia piristämään tätä harmaata päivää. Värikästä päivää Sinulle! :)
Kuvat: SP
Suunnittelimme jo aikaisemmin kaverin kanssa hiihtämistä innokkaana. Se saa nyt odottaa jonkin aikaa, tai ainakin pitää laittaa luistoa suksen pohjaan aika reippaasti, jos meinaa ladulle. Kovasti minäkin kehuskelen lähteväni hiihtämään, sen kun vielä näkis!
Katselin kuvia läpi ja etsin valoisia, värikkäitä ja aurinkoisia kuvia piristämään tätä harmaata päivää. Värikästä päivää Sinulle! :)
Kuvat: SP
tiistai 2. joulukuuta 2008
Kätevä emäntä
Äitini oli jokin aika sitten ostanut vinkeän astiapyyhkeen Postimuseosta. Sitä koristaa kaunis neito ja tyyli on aivan ihana ja huumoriakin löytyy. Ihailin pyyhettä sen verran hartaasti, että vanhempani olivat tehneet siitä taulun ottamalla kuvan ja kehystämällä paperiversion.
Hieno tuli, thanks juuuu :D
Kuvat: SP
Hieno tuli, thanks juuuu :D
Kuvat: SP
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)