Lasi

Valokuvatorstain 110. haaste on "Lasi".

Tällä kertaa jouluisen lämpimissä tunnelmissa :)









Kuvat: SP

Joskus aika pysähtyy

Valokuvatorstain 109. haaste on tekstiote:

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta. Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

(Douglas Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

Hankala (haastava) haaste mielestäni. Lähestyn aihetta sen kautta, että joskus aika hidastuu ja jopa pysähtyy.

Kuvat: SP

Ruohonjuuritasolla

Telkusta (TV2) tulee ihastuttava animaatio, nimeltään Ruohonjuuritasolla. Se tulee arkiaamuisin ja lauantaisin aamupäivällä klo 10.24. Suosittelen katsomaan hyönteisten hassua menoa pistämättömillä äänitehosteilla höystettynä!

Tässä muutama pätkä esimakua viikonlopun ratoksi, enjoy! ;D

1. A good education 2. Grasshopper 3. Silence



Kuva: SP

Kihlakaffet

"Pikkuisen" alkoi tekemään mieli täyskäriä! Nam ;p







Kuvat: JA

Pyykkiä ja tiskiä

Olimme sopineet keskiviikoksi apujoukkoja roudaamaan vanhaa pyykkikonetta kierrätykseen ja tuomaan J:n kone tilalle. Melko sopivasti, koska vanha pyykkikone päätti leikata kiinni tiistaina! Aika sattuma! Kone kerkesi olla minulla pari vuotta ja edellisellä omistajalla muutaman vuoden. Se on pitänyt sellaista ääntä, että rikki menemistä on saanut hieman pelätäkin. Ihmettelin vähän, kun mielestäni pesukoneen ohjelma kesti melko lyhyen aikaa, mutta (ihme kyllä) en mennyt katsomaan tilannetta, vaan ajattelin, että ajantajuni vaan temppuilee.



Jonkin ajan päästä menin ripustamaan pyykkiä ja huomasin, että kylppärissä haisee palaneelle! Uskaltauduin painamaan virrat pois ja otin töpselin seinästä irti. Hieman mietin, että saanko sähköiskun, mutta annoin mennä vaan, hui! Olin yksin kotona, joten kaikki tapahtui hiljaisesti ilman sen suurempaa draamaa. Jos J olisi ollut kotona olisin varmasti huutanut häntä apuun ja tehnyt asiasta numeron, arjen draamaa nääs. Ihan kivalta tuntui, kun selvisi tilanteesta ihan isseksiin :)

Nyt uusi (uudempi) kone kököttää sievästi kylppärissä. J sanoi, että kun peset, niin kannattaa katsoa, ettei mistään valu vettä. Mietin mahdanko uskaltaa pestä pyykkiä ekaa kertaa uusilla liitoksilla itsekseen. En tiedä mitä teen, jos vettä alkaa suihkuta jostain letkusta! Pyykin peseminen on noin yleensä ottaen mukavimpia kotitöitä. Pyykkien ripustaminen on kivaa ja terapeuttista. Sukkapari aina vierekkäin ja niin edelleen.



Pyykkien kaappiin vieminen ei ole niin mukavaa, mutta tulee sekin tehtyä viimeistään, kun seuraava pyykkisatsi painaa päälle... Imurointi on ehkä tylsintä kotihommaa mitä voi olla. Nyt kun on tiskikone, niin ei tartte tiskata. Tiskaaminenkin on aivan han... haitarista. Olen onnellinen joka kerta, kun tiskikone hörsköttää ja kantta avatessa nousee höyry, joka tarkoittaa koneellista puhtaita astioita, joita ei tarvinnut käsin tiskata!

Olikohan tiistai-ilta, kun minulle tuli ihan hervoton hikka! Oli vähän kiusallista, koska oltiin juuri menossa nukkumaan, kun aloitin sen kiekumisen. Minun hikkani kun ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä, vaan ääntä lähtee kyllä! Ajattelin, että ei tässä tule omasta, eikä J:n, eikä seinänaapureiden nukkumisesta mitään.



Sain vielä hikan päälle nauruhepulin, jonka laukaisi aina uusi hikkaus. Hekotin ja hikkailin kuin mikäkin hyeena ;) Hikka meni onneksi heti ohi, kun hörpin hieman vettä. Sitten laskeutui rauha tällekin tienoolle. Olen monesti miettinyt, että mitä jos tulisi hikka esim. teatterissa tai jossain muussa tilaisuudessa. Ei auttaisi kuin lähteä livohkaan hikkailemaan rauhassa.

Kuvat: SP

Lämmin kiitos!

Nyt on vietetty paritkin kahvitukset kihlajaisten kunniaksi. On ihanaa, kun ympärillä on ihmisiä, jotka iloitsevat kanssamme ja ovat muistaneet meitä viestein, kukkasin, kortein, lahjoin ja lämpimin halauksin!

KIITOS! :D & :D



Kuva: JA

Isänpäivä

LEPPOISAA ISÄNPÄIVÄÄ!! :D



Kuva: SP

Kaunista arkea II

Kuvat: SP

Sohvalla

Roudasimme J:n sohvan tänne parisen viikkoa sitten. Oma sohvani siirtyi sivummalle ja uudempi sohva pääsi ykköspaikalle. Minun sohvani on levitettävä, joten se on oiva yökyläilijöitä ajatellen. Asunto on ollut muutostilassa. On pitänyt miettiä, mikä jää, mikä menee myyntiin, mikä kierrätykseen jne. Noin viisitoista vuotta minua palvelleet stereot menevät nyt varastoon. En raaski niistä kokonaan luopua, ei niillä hirmuista rahallista arvoa ole varmaan myöskään. Sain ne teininä ja lapsuudenkodin jälkeen ne ovat soittaneet minulle musiikkia jo viidessä eri asunnossa.



Kaverini juuri ihmetteli, että miten stereoni ovat vielä ehjät. Viime vuodet volume-nappi ei olekaan toiminut, mutta kaukosäätimellä on sekin toiminto hoitunut. Onneksi se on pysynyt ehjänä tähän asti. Minulla on volumessa yleensä yksi asento, joka on "kaakko". Joskus tarvitsee kuulla ja puhuakin jotain niin pitää välillä äänenvoimakkuutta hiljentääkin ;) Tästä lähtien kuuntelen levyjäni sitten vahvistimen kautta DVD- soittimella.

Veimme eilen isompaa tavaraa kierrätyskeskukseen. Esim. veljeni vanhan stereokaapin, joka oli minulla jonkin aikaa käytössä ja sitten se on ollut varastossa. Veli kertoi, että samaisesta paikasta se on ostettukin käytettynä, muistelisin, että joskus kymmenisen vuotta sitten. Kävimme samaan syssyyn kirppiksellä, joka on kierrätyskeskuksen kyljessä. Siellä oli esim. naistenlehtiä ihan ilmatteeksi ja vaatteet myytiin kilohinnalla. Pyörittelin käsissäni ikivanhoja kirjoja, jotka myös olivat ilmaista-hyllyssä. Mitä kuluneempi, niin sitä kauniimpi. En alkanut kantamaan nyt kotiini lisää tavaraa, mutta aion käydä kirppiksellä uudelleen, jos vaikka jonkun kirja-aarteen löytäisi.



Eteisen kaappeihin saadaan tänään järkevämpää säilytystä, kun hukkatilaan asennetaan uusia hyllylevyjä. Myös pari kynnystä olisi tarkoitus laittaa kuntoon. Ne ovat olleet vaiheessa keväästä asti. Lattia- ja keittiörempasta lähtien. Päällä on ollut matot, niin ei sitä asiaa ole edes muistanut, kuin välillä. Tuleepahan nyt viimeistelyt tehtyä sitten vihdoin ja viimein. Kyselin eilen, että voisiko auton renkaita säilyttää parvekkeella, jos ei varastoon mahdu. Mietin vaan, että miten mahtavat olla siellä sään armoilla. J minua hieman valisti, että ovathan ne käytössäkin jokseenkin sään armoilla. No voi ollakin, saattaa olla... en nyt menisi vielä vannomaan, että ajattelin taas ihan Satumaisesti.

Kuvat: SP

Tässä hetkessä

Perjantaita vietin kamusen tupareiden merkeissä Halloween-teemalla. Mukavaa oli ja ilta jatkui vielä pubhoppingin merkeissä. Loppuillasta istuimme terassilla lämpölamppujen alla, mukavaa. Katto oli pään päällä, satoi kuitenkin. Juuri ja juuri löysin kamun luo perille. Onneksi pihalla oli kartta, josta näki, että saman numeroisia taloja on useampi, jokaisella on oma kirjain. Silloin serkun luokse Etelä-Suomeen mennessä luulin jääneeni kyydistä oikean talon kohdalla. Saman numeroisia taloja olikin sitten useampia. Minä se ensin sinnikkäästi kiersin pari taloa (olin tietty unohtanut asunnon numeron), etsien oikeaa nimeä postiluukusta. Sitten jo soitin, että missähän mahdan olla ja mihinhän pitäis tulla?

Miten sitä ennen pärjättiin ilman kännykkää? Nyt siihen turvaa liikaakin. Nykyään ei ole puhelinkoppeja. Jos vaikka akku loppuisi tai känny unohtuisi, niin siinähän olisin minäkin ollut kuin hyrrä ja kierrellyt hiki hatussa etsien oikeaa ovea. Tekniikasta oli taas hyötyä, onneksi oli se tekniikka mukana ja kunnossa. Silti kaipaan joskus "vanhoja aikoja", oli edes hieman jännitystä elämässä, kun kaikki ihmiset ja kaikki tieto ei ollut yhden puhelinsoiton päässä omalla luurilla. Vähän piti käyttää kekseliäisyyttä, jos oli paikka hukassa tai muuta vastaavaa.

Juon parhaillaan sekundakahvia tai laihista tai miksi sitä haluaakin kutsua. Se on varsinaisen aamukahvin puruista keitettyä uutta vähän kevyempää versiota. Joskus lisään hieman uutta kahvia vanhojen purujen sekaan, mutta tänäänkin vedin ihan vanhoilla puruilla ja hyvää tuli. Vesi hulahtaa ekalla kerralla siitä purujen läpi ja en usko, että siinä kerkiää kaikki aromit mukaan pannuun, joten tällainen käy siis laatuun vallan mainiosti.



Muista elää tässä hetkessä! Tämän ovat kaikki kuulleet monta kertaa. Oletko koskaan miettinyt minkä pituinen on tämä hetki? Jos asiaa alkaa oikein miettimään, niin oikeastaan sinä ja minä ja asunto ja maailma ei ole olemassa kerrallaan, kuin jonkun nanomiljoonassekunnin. Menneisyyttä ei oikeastaan ole, eikä tulevaisuuttakaan. Vieressäni olevan sohvan ja pöydän voi olettaa olevan siinä vielä viiden minuutin kuluttua. Mutta oikeasti sitä hetkeä ei vielä ole, kuin meidän omassa päässä. Aika paljon todellisuudesta on meidän omissa päissä, pelkästään teoriassa, käytä siis pyöräilykypärää hyvä ystäväinen (hihhiii ;)) No hieman menee korkealentoiseksi, mutta hyvä vaan, että ajatukset hipoo välillä korkeuksiakin, eivätkä viiletä kamalan matalalla ;o

Siis nyt on marraskuu! Voi hösés [jösses]! Kohta on taas joulu. Se on ihan mukavaa aikaa, jos vähennetään se ostoshysteria siitä tykkänään. Ärsyynnyn suunnattomasti, kun kaupoissa alkaa se joululaulujen soittaminen jo nyt ja varmaan joulukuuset ja pallotkin kannetaan paikalle. Sitten varsinaisena juhlahetkenä ihmisillä on ähky, että vieläkö tätä joulua, en jaksa. Onneksi kukaan ei pakota tavarataloihin kiertelemään. Kannattaa myös muistaa, että joululahja voi olla tavaran sijasta myös aikaa. Vie kamu tai kulta syömään tai leffaan tai teatteriin. Jaahans, nyt aloin itse höpöttelemään joulusta... Joku on sanonut hyvin, että kaapit kannattaa siivota jouluksi vain siinä tapauksessa, että aikoo viettää joulun siellä kaapissa ;)



Kuvat: SP