Tuli pelattua taas pokeria viime lauantaina ja voitin! Taas melkein ensikertalainen vei koko potin. Yhdessä vaiheessa pelissä oli pääpotti ja kaksi sivupottia. Vaikutti monimutkaiselta, mutta ei se sitä ollut pitkään, kun voitin kaiken ja nappulat siirtyivät sitten minulle, heh. Minulla oli niin ihanat pelikaverit, jotka neuvoivat ja selittivät kerta toisensa jälkeen samat jutut. Minua häiritsevät ne Big blind ja Little blind -lätkät. Merkkien tarkoituksen tiedän, mutta sanojen merkitystä en. Voisiko niille keksiä jonkin paremman (osuvamman ;)) nimen?Korttiyhdistelmäni taisivat olla vielä suurimmaksi osaksi sattumaa, parhaani taisi olla kaksi paria tms. Tai eiväthän ne tietty sattumaa olleet, olen vaan niin hyvä, sanoo hän ihan pokkana! Katsoimme myös Transformersin seinälle tykitettynä. Olimme sen J:n kanssa katsoneet mun tellusta aikaisemmin. Oli hieman eri kokemus katsoa leffa seinältä ja kunnon äänentoistolla. Todella hyvä leffa! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja huumoria sopivasti. Kakkososaa odotellassa. Transformers traileri.
Eilen kävin katsomassa Niko, lentäjän poika -leffan äidin ja veljentytön kanssa. Osasipa olla pelottava! Sudet oli kuvattu hurjiksi ja Musta susi oli aivan karmaiseva. Isompaakin hirvitti, mietin, että pienempiäkin mahtaa pelottaa. Ihan komea elokuva noin muuten, visuaalisesti kaunista katsottavaa. Ei vetänyt vertoja ihanalle Wall-E:lle kuitenkaan. Niko traileri.Olisiko ollut viime vuonna, kun kävimme leffassa kamun kanssa katsomassa Harry Potterin (Feeniksin kilta). Se oli todella pelottava. Jokainen Harry-leffa on ollut toistaan hurjempi. Toki sen tajuaa, että se on tarua, mutta leffa oli todella tummasävyinen, musta, tuntui huokuvan suorastaan pahaa. Olisin laittanut sille mieluusti ikärajaksi K-18. Olen nähnyt kauhuleffoja, jotka ovat ihan leppoisia siihen verrattuna. Mietin niitä reippaasti alle 10-vuotiaita, jotka siellä olivat leffaa katsomassa. Ehkä lapsen ja nuoren aivot käsittelevät tuollaiset asiat juuri sen sadun ja taian kautta. Aikuinen ehkä sitten ajattelee taas liian todenmukaisesti ja kokee ja näkee leffan hieman erilailla? Harry Potter traileri.Tunnelmia luo kuvien muodossa "kynttiläkruunu", jonka sain äidiltä tuliaisiksi Helsingin Postimuseosta. Kaunis on ja heijastelee salmiakkikuvioita seinällekin!
Kuvat: SP
Mainio Mansikki mökiltä muikistelee mukavaa maanantaita! ;D
Kuva: MP
Kirjoitin aiemmin, että tekniikka ei todellakaan helpota elämää. No olen edelleen samaa mieltä, mutta joitain hyviäkin puolia olen asiassa löytänyt.
Olin tottunut käyttämään omissa oloissani oman boxini kaukosäädintä. J:n tellun ja boxin kotiuduttua tänne edessäni kökötti 3 kaukosäädintä ja yleiskaukkari, johon olen pikkuhiljaa siirtynyt muutamien hermoromahdusten saattelemana. Uudessa tellussa on oma digiviritin, joten aluksi käytin tellun omaa kaukoa, mutta jos halusi boxittaa jotain, niin piti käyttää myös boxin kaukoa, Mukana sopassa oli myös vahvistimen kaukosäädin, jolla onneksi vähemmin tarvitsi hommaa hämmentää. Juuri, kun olin oppinut taiteilemaan näillä kolmella kaukosäätimella joten kuten, niin nyt opettelen sitä yleiskaukoa sitten, josta löytyy kaikki toiminnot ja laitteet samasta. Helpommin sanottu kuin tehty! Vielä ei ole kauko lentänyt parvekkeelta jorpakkoon, saa nyt nähdä miten käy.

MP3-soitin on helpottanut elämääni, tunnustettakoon. Vielä noin 3-4 vuotta sitten kuuntelin lenkillä korvalappustereoilla musiikkia C-kasetilta, ihan totta! Jotkut nuoret eivät ole tällaista kapistusta edes nähneet! Tuolla se laite on edelleen kaapissa, ihan toimiva kapistus. Olin varmasti näky, kun reippailin ja sitten pysähdyin kääntämään kasettia soittimessa! Olin nauhoittanut radiosta musiikkia ja saattaa se kokoelma jostain löytyäkin vielä! Siinä tuli kuunneltua musiikit niin kuin ne olivat, ei tullut mieleenkään alkaa kelailemaan eteenpäin, koska patterit olisivat kuluneet alta aikayksikön. Nyt MP3-soittimesta on hirmu helppo vaihtaa biisiä ja valinnanvaraa on. Meininki muuttuu jotenkin rauhattomaksi ja malttamattomaksi. Vai minäkö se olen? ;) Kätevämpi se on joka tapauksessa. Mainittakoon, että käytän J:n "ämpäriä", en ole hankkinut omaa, koska onhan minulla ne korvalaput!

Tallentava digiboxi on kätevä. Ohjelmien meneminen kovalevylle on aika cyberia! Itselläni oli vielä VHS ihan viime viikkoihin asti, joskin loppuajasta käyttämättömänä. On mulla ollut jokunen vuosi DVD-soitinkin. En ole ihan kivikaudelta. Se on velipojan vanha, olisinkohan omaa ikinä hankkinut, kun olihan mulla se VHS! Digiboxiin on kätevä ottaa talteen leffoja ja tietty muitakin ohjelmia. Sitten sopivana hetkenä voi katsoa, olisiko boxissa jotain mitä katsoa ja katsoo sitten, että katsooko vai mitä tekis!
Kuvat: SP
Jaahans, joku jo luuli, että olen etelässä. Siis lomamatkalla jossain kaukana lämpimässä. Olen Etelä-Suomessa ihan tuiki tavallisen syyssateen tunnelmissa. Täällä sukulaisissa olen ollut mukana lapsiperheen hyörinässä, menoa, meininkiä ja ääntä riittää! ;) Juuri alle vuoden ikäinen poitsu kävi hieman kirjoittamassa näppiksellä. Hirveästi ei tekstiä painalluksista tullut, piippauksia poika sai kyllä aikaan. Olemme käyneet kahden lapsukaisen kanssa kävelemässä siellä täällä, puistossa, kaupassa ja kirpparilla. Suuren maailman meininki on, kun lähijunat kiitävät ohi aina välillä.
Serkkuni loihti ihanat tzatzikit eilen ja teimme tänään sitten tätä herkkua uudestaan ja pistin mieleen, että mitä ja kuinka paljon jogurttiin oikein lisätään. Toki on makuasia, kuinka paljon esim. valkosipulia laittaa. Tzatzikia olen ensimmäisen kerran maistanut aikoinaan Kreikassa pehmeän vaalean leivän kanssa, ihastuin heti! (Päästiinhän me sinne etelään sitten loppujen lopuks! ;)) Nyt söimme pitaleipiä ja tämä kastike sopi niihin aivan loistavasti! Kotiin on siis uusi idea pöperöihin, siitä onkin jo aikaa, kun olen pitaleipiä syönyt.
Viikonloppuna on luvassa kihlajaiskahvit vol.1 ja kaverin kolmikymppiset. Tarkoitus on kahvitella kahdessa erässä, kun kaikki eivät kerralla päässeet, eikä oikein olisi mahtunutkaan. Kuitenkin ihan kotoisissa tunnelmissa on tarkoitus kahvitella. Tuntuu, että syksyllä on paljon juhlia, monet synttärit osuu siiheksi, on tupareita ja sen sellaista. Sitten vielä pikkujoulut päälle. Ennen sitä viiletti jossain harva se viikonloppu. Nyt juhlat ovat sitten spesiaalitilaisuuksia, eikä vain yhdet illanistujaiset toisen jälkeen. Laatu korvaa määrän tässäkin asiassa, sitä jaksaa kökkiä kotona ihan erilailla, kuin jokunen vuosi sitten ;) Niinhän se menee useimmiten.Täällä sataa sataa ropisee, niin kuin on koko päivän tehnyt. Farkun lahkeet kastuivat tänään melkein polviin asti. Onneksi kengät pitivät vettä, piti kierrellä ja kaarrella kuralätäkköjen ympäri ja ämpäri. Taitaa olla virallisesti syksy. Puiden uskomattomista väreistä sen on jo huomannut, mutta viimeistään tämä sade todella tuo syksyn tunnun. Värikästä syksyn jatkoa Sinulle! :)
Kuvat: SP

Kuva: SP
Minusta voisi mainiosti tulla elokuvakäsikirjoittaja. Näen öisin unia, jotka voisi melkein suoraan kirjoittaa elokuvaksi. Olen jo vuosikaudet nähnyt hassuja, outoja unia ja painajaisiakin totta kai välillä. Kaikki eivät muista uniaan. On toisaalta rikkaus nähdä värikkäitä unia, toisaalta rasite. Pää on aamuisin pyörällä ja pitää oikein miettiä, mikä on totta ja mikä tarua.

Kyselen aika usein, että olenko puhunut jostain asiasta, vai olenko taas nähnyt unta. Tai toisinpäin. Vanhempani toivat minulle jokin aika sitten ison kukkaruukun Ikeasta. Olin ihmeissäni, kun en muistanut puhuneeni asiasta ollenkaan. Luulin, että olin nähnyt unta siitä, että olin vanhemmilleni ruukusta puhunut. Ihan huvittavia tilanteita sinänsä. Joskus unessa tajuan näkeväni unta ja voin vaikuttaa uneen. En mitenkään pitkäkestoisesti, mutta esim. jonkin esteen voi ylittää, koska "tämähän on vain unta". En muista kuitenkaan ohjailleeni uniani kuin hetkellisesti. Voisihan sitäkin vaikka alkaa treenaamaan.Viime viikonloppuna pelasin pokeria oikeilla nappuloilla ekaa kertaa. Joskaan ei pelattu oikeasta nappulasta. Vietimme J:n synttäreitä ja kaverit toivat pokerisalkun mukanaan, että pääsee pelaamaan. Jonkin verran pääsin pelistä jyvälle. En muista ulkoa niitä tavoiteltavia korttiyhdistelmiä ja ihmettelin niitä blindeja ja sen sellaisia. Yksi toinen vasta-alkaja putsasi pöydän ekassa pelissä, sitä oli hauska seurata. Itse taisin pudota jo ekana pelistä. Taisin korotella panoksia melkein joka kerta, kun ajattelin, että jos tässä aletaan tsekkaamaan vähän väliä, niin ei tuu koskaan valmista. Uusintaottelua sitten odotellessa!
Tänään olen päässyt tsekkaamaan uuden tellun ominaisuuksia. Minun ja J:n vanhat tellut saivat siirtyä uuden tieltä. Minulle olisi välttänyt vanhakin, mutta J oli tätä hankintaa jo pidempään harkinnut, eikä minulla sitten loppujen lopuksi ollut mitään asiaa vastaan. Vanhoille telkkareille on näillä näkymin uudet kodit jo tiedossa. Siitä olen tarkka, että kun jotain uutta kannetaan sisälle, niin pitää olla ainakin idea mihin vanhan toimivan kapineen sijoittaa. Kaukosäätimiä on nyt vaikka muille jakaa ja lievästi sanottuna on tullut hepuli, kun on koittanut käyttää oikeaa kaukosäädintä kuhunkin tilanteeseen. Tekniikan kehittyminen ei to-del-la-kaan helpota elämää! Myöhemmin pitäisi vielä opetella käyttämään yhtä vilkkuvaa "yleiskaukoa", samaista, josta olen maininnut blogissa aiemminkin!
Kuvat: SP
Katsoitko Sinä Taivaan tulia viime vuonna tellusta? Sarja kuvaa elämää Kemijärvellä. Käsikirjoittajana ja ohjaajana on Kari Väänänen. Harvoin tulee hurahdettua mihinkään sarjaan niin totaalisesti. Jo pelkästään Ismo Alangon tekemä musiikki oli valloittavaa ja kuvasi juuri sitä lapin taikaa. Ajankohtaiset aiheet, huumori, koskettavuus, maisemat, musiikki... ne iskivät.
Uutta tuotantokautta kuvataan parhaillaan ja se tulee ulos vuonna 2010. Ensimmäinen tuotantokausi esitetään sitä ennen. Mainostan vielä sarjaa sitten lähempänä, piti jo nyt vähän buffata! :) En löytänyt revontulikuvia, mutta pari palaa taivasta kuitenkin.
Taivaan tulet -sarjan sivutVideopätkä ja musiikkia :D
Kuvat: SP