Meikkipussi omalla kuvalla

Nykyään on kaikenlaisia hienouksia. Oman valokuvan voi painattaa tapettiin, kaakeleihin, tuolin selkämykseen ja vaikka tyynynpäälliseen. Maiseman tai lomakuvan tai vaikka oman pärstän. Löysin uutuuden, joka sopii paremmin minun kukkarolleni. Meikkipussukka omalla kuvalla! Ja tuli muuten näköinen! ;D



Kuva: SP

Uusi koti kukalle

Viime viikolla oli sopivan lämmin sää vaihtaa ruukkua vehkalle parvekkeella. Ei jäätynyt kukka, eikä näpit.



Kävimme pienellä kävelyllä ja keräsimme sopivia kiviä ruukun salaojitukseen.



Ei ollut pikkulapiota, joten kasvi kaivettiin lusikan avulla esille. Melko helposti se sieltä irtosi. Sitten vielä uutta multaa perään.



Multaa on sekä ruukussa, että sopivasti myös parvekkeen lattialla. Kukka näyttäisi voivan ihan hyvin nyt muutama päivä ruukun vaihtamisen jälkeen. Pitää muistaa kastella välillä!



Kuvat: SP

Wall-E. So LoVe-Ly.

Käytiin katsomassa WALL-E leffassa. Wall-e on robotti, joka on jäänyt siivoamaan ihmisten sotkuja ja roskia maapallolle. Ihmiskunta on karannut vastuutaan avaruuteen, kun maapallo on alkanut hukkua siihen itseensä. 700 vuoden yksinäiselon ja uurastuksen jälkeen maapallolle tuleekin yllättäen kaveri ja siitä alkaakin hieno seikkailu! Leffaa ennen näytettiin lyhytelokuva, joka oli sekin mahtava. Joku vuosi sitten olin kamun kanssa katsomassa Finding Nemoa, joka on samoilta tekijöiltä. Leffan alussa näytettiin taas lyhäri, se sai jo haukkomaan henkeään, hauskaa ja taiturimaisesti toteutettua! Tajusin leffassa, etten ole nähnyt Madagasgaria. Leffassa mainostettiin jo kakkososaa. Se onkin siis listassa, kun menee leffavuokraamoon. WALL-E Traileri

Sunnuntaina katsottiin Babel kotisohvalla. Ostin sen alelaarista. Olen käynyt katsomassa sen leffassa ja siksi sen sieltä laarista noukinkin, kun olin hyväksi havainnut. Mielenkiintoisesti toteutettu leffa, jossa kuitenkin pysyi perässä tällainenkin, jolle Pulp Fictionin takaumat ja hyppäykset ovat yhtä tuskaa. Olen Pulpin nähnyt monesti, enää en suostu katsomaan sitä. Meni joskus hermot siihen leffaan ja siinä ei sit mikään enää auta ;)

Lauantaiaamu alkoi dramaattisesti. J oli tehnyt karjalanpiirakoita aamupalaksi. Tai siis ne oli kaupan tätin tekemiä ja ne piti vain sitten "päällystää". Menin keittiöön ja sain hepulin, kun juusto ja makkara olivat väärinpäin. Ensin en nähnyt leikkelettä ollenkaan. Vain juustoa, jonka päällä oli vähän italiansalaattia. Järjestyshän menee, että levite, juusto, leikkele, tomaatti, kurkku, tms. Eikös kaikki tee niin?? Que? Niin luulin? Juustoa tulee syötyä harvemmin, niin pääsi siksi tällainen välikohtaus tapahtumaan. Tästäkin episodista selvittiin naurunremakalla ja piirakat olivat oikein hyviä, vaikka päällykset olivat ihan vinksinvonksin.



Minulla on tapana nähdä silmissäni (ajatuksissani) asiat hyvinkin selkeästi. Luulen, että keskustelukumppanikin näkee saman. Siksi puhe saattaa olla hyvinkin epämääräistä. Tyyliin: "Toisitko sen sieltä" tai "Ootko nähnyt mun paitaa"? (Niin mitä paitaa??) Yhdessä koulukirjassa tästä juuri puhuttiin ja saimme hyvät naurut luokassa, kun vertailimme toisen visuaalisen ihmisen kanssa kokemuksia.

Joskus taas vaihdan puheenaihetta kesken lauseen tai aloitan puhumaan ihan jostain kummallisesta asiasta yhtäkkiä, sen jälkeen kun olen kelannut pitkän filminauhan silmissäni, assosiaation toisen perään. Sitten luulen, että toinen tajuaisi mistä ihmeestä saatankaan puhua! Äitini on samanlainen ja olen itse usein hänen kanssaan silmät ymmyrkäisenä, joten voin tietää millaista minun kanssani on. Vetäisinkin yhteen nämä kolme edellistä kappaletta lauseeseen: "Yritä hänen kanssaan sitten elää!!"



Kuvat: SP

Kuvahaaste :D

Nappasin Melkoellin blogista kuvahaasteen. Moneen kohtaan olisi ollut useampikin mieluisa vaihtoehto. Ja en todellakaan tiedä keneltä muulta näytän, kuin itseltäni ;)

Haasteen ohjeet ovat seuraavanlaiset:
Vastaa kysymyksiin etsien vastaukset Googlen kuvahaun avulla.
Valitse kuva kuvahaun ensimmäisiltä sivuilta.

1.Ikäsi seuraavana syntymäpäivänä?


2. Minne haluaisit matkustaa?


3. Lempipaikkasi?


4. Lempitavarasi?


5. Lempiruokasi?


6. Lempieläimesi?


7. Lempivärisi?


8. Kulkuneuvosi?


9. Mitä teit viime lauantaina?


10. Mitä teit viime sunnuntaina?


11. Keneltä näytät?


Kivaa...! :) Haastan Sinut osallistumaan!

Ween maan viljaa

Kahvinkeittimen tippalukko on kyllä aika ihme keksintö. Mietin, että miten se toimii ja ajattelin, että kyllä ihmiset ovat kärsimättömiä, kun tuollainen pitää keittimessä olla. Ei jakseta edes odottaa, että kaikki kahvi kerkiää tippumaan. Mietti hän samalla, kun rempoi kahvipannua mukiaan kohti, kesken kahvin tippumisen kärsimättömänä! Ostin suklaakahvia, jota laitoimme vähän taviskahvin sekaan viikonloppuna. Olihan se hyvää. Mukavaa maustaa silloin tällöin kaffettaan. Vielä on sitten vaniljaa ja muita makuja kokeiltavana.

Kävimme viikonloppuna Ween maan viljaa -markkinoilla. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Mukaan tarttui vesirinkeleitä ja metrilakua. Lakuthan ei ole metrin mittaisia, vaikka niin virheellisesti mainostetaankin ;) Olin semisti pettynyt, kun lakupussi kädessä muistin asian ja huudahdin: "Ei nää oo metriä!" Onkohan ne lakut olleet joskus metrin mittaisia? Ehkä myyjä ei ole kuullut sieltä lakutiskin takaa tilauksia ja lakuja on pitänyt lyhentää? Olimme J:n ja äitin kanssa liikkeellä. Samaan aikaan järjestettiin Finlandia maraton. Olimme kannustamassa yhtä puolimaratoonaria lähdössä. Hyvin oli mennyt, hieno suoritus!



Mietimme josko lähtisi ensi vuonna yrittämään sitä lyhintä reittiä, joka sekin on noin 15 km. No jos järjestäjät jaksaisivat odottaa iltamyöhälle, kun raahustelisimme maaliin. Voisihan aina kaksi ottaa yhtä kainaloista kiinni ja vetää perässään? Oikeasti valmistautuminen vaatisi kovaa treenaamista, omalla kohdallani jo pelkästään hengitystekniikan opettelemista. Intoa juoksuun ei ole tullut koskaan, kun jo alkumetreillä kyljessä ja pallean seudulla viiltää kova kipu. Juokse siinä sitten, PIIIIP!

Lakut ei ole ehkä ihan perinteistä ween maan viljaa. Jääkaapissa ja pakkasessa on äidin ja J:n äidin tekemiä hilloja, sosetta ja mehua ja pöydällä iso kasa omppuja. Ei ole tarvinnut kaupan tätin omenoita ostella vähään aikaan. Sose ja hillot menevät parempiin suihin esim. maitorahkan tai jogurtin kera. Toissapäivänä ostin Pirkan rukiista pähkinäjogurttia pitkästä aikaa. Niitä on sellaisessa isommassa törpössä saatavana. Ne on monesti kaupasta kokonaan loppu. Moni on sanonut, että ihan pahaa, itse jäin koukkuun heti. Makuun pitää ehkä totutella vähän, suosittelen kokeilemaan!



Kuvat: SP

Kihloissa 10.09.08

Kuva kertokoon enemmän, kuin tuhat sanaa.



Kuva: JA

Ajatus

Valokuvatorstain 101. haaste on "Ajatus".

Ajatus.

Värikäs. Raskas. Mutkikas. Iloinen. Harhaileva. Kaunis.



Kuva: SP

Omppuvarkaissa

Vanhempani olivat yllättäneet tämän näköisen omenavarkaan keskellä kirkasta päivää! Tässä onkin nyt kuvat, jos samainen lehmä yrittää napata teidän omppunne. On niin hirmuisan pelottavan näköinen kaveri! ;)

Jaahans... täältä löytyy omenoita! Näkeeköhän kukaan?
ROUSKIS ja MAISKIS!


Autsista... maha tuli kipeeks, taidanpa kellahtaa tähän vähän.
KROOH PYYH...!

Kuvat: PP ja MP

Kesämyrsky

Valokuvatorstain 100. haaste on "Kesämyrsky 2008".






Kuvat: SP

Värimaailmoja II

Kuvat: SP

Painajaismaisen kaunista

Mökillä on aivan pimeää, kun avaa silmät yöllä. Itse heräilen paljon yön mittaan ja oli outoa olla ihan pilkkopimeässä. Kaupungissa on tottunut, että aina jostain kajastaa valoa makuuhuoneeseen. Ei ihme, että ihmiset kärsivät unettomuudesta ja huonosta unenlaadusta, kun aivot ei enää erota yötä ja päivää toisistaan kunnolla.

Se pimeys oli ihanaa, ainakin siihen asti kun piti lähteä veskireissulle sinne pilkkopimeään ;) Isäni otti kuvia illan pimetessä mökkirannassa. Vähän kameraa liikuttelemalla kuviin tuli melko painajaismainen tunnelma. Kauniita kuvia kaikessa synkkyydessään.










Kuvat: MP