Satumaailma

On se hienoo!

2012-02-14T19:11:00.004+02:00

Iloista menoa ystävänpäivälle ja muillekin päiville! :-)

Ville Vallattoman matkassa

2012-01-03T11:00:00.006+02:00

Satuitko katsomaan Ville Haapasalon mainiota seikkailua Venäjän halki (30 päivässä)? Uusintakierros tuli vasta televisiosta. Itse myöhästyin ekalta kierrokselta vähän, mutta katsoin kaikki jaksot, kun olin vaan hoksannut, että tällainen ohjelma tulee. Villessä on jotain sellaista rentoutta, miellyttävyyttä ja hauskuutta, että ohjelmaa seurasi ilokseen. Toki matkan aikana nähdyt paikat, tapahtumat ja kohtaamiset olivat mielenkiintoisia myös!

Jos olet minun laillani tykästynyt Villen vallattomaan tyyliin seikkailla maailmalla, niin nyt sitä tulee tuutin täydeltä. Keskiviikkona alkaa sarja Silkkitie 30 päivässä, joka tulee Teemalta. Sunnuntaisin Mtv3:lta tulee Sapuskaa harashoo!, joka on nähty aiemmin Maxilla. Minulle se on ainakin näin ollen ihan uusi sarja. Sarjassa Villen kanssa Venäjällä kokkailee mm. Vicky Rosti ja Martti Suosalo. Mainittakoon vielä, että Silkkitien aloituksen jälkeen Teemalta tulee leffa Käki, joka oli Villen läpimurtoelokuva Venäjällä. Kannattaa katsoa!

-> Silkkitie 30 päivässä

-> Sapuskaa harashoo!

Kuva: SA

Lämmin Jouluntoivotus!

2011-12-23T13:37:00.002+02:00

Kuva: SA

Säihkettä syksyyn!

2011-11-15T14:31:00.004+02:00

Kiitos kun käytät heijastinta iltojen pimetessä!

Säihkyvää syksyä Sinulle Satumaailmasta!

Kuva: SA

Akvaario

2011-10-11T16:08:00.004+03:00

Meille tuli parisen viikkoa sitten akvaario. Käytetyn sellaisen etsintä oli ollut päällä jo keväästä saakka. Alkuinnostus on peräisin ystävien akvaarioharrastuksesta. Akvaario siirrettiin toimivana, eli kalat ja kasvit ym. tulivat mukana. Operaatio kesti lähes koko päivän tyhjennyksineen, siirtämisineen ja täyttämisineen. Kalat ovat voineet hyvin, vaikka siirrosta varmasti vähän stressiä (kaloille) tulikin.

Akvaariossa on mustatetroja, punapäätetroja, kuparitetra, neontetra, intiaanisulkia, palettikala, verkkonuoliaisia ja uusimpina tulokkaina kamuilta saadut keltarihmakalat. Akvaarion elämää on ollut mukavaa seurata!

Kuvat: JA

Kissakassi

2011-09-15T11:34:00.004+03:00

Näin hulvattoman kassin sain ystävältäni tuliaisiksi Saksasta. Tapasimme kesällä täällä Suomessa ja ystävälläni oli samanlainen laukku, mutta erivärinen. Ihailin sitä kovasti ja yllätys olikin suuri, kun sain samanlaisen itselleni! Ja vielä lempiväriäni :-)

Kiitos!!

Kuva: SA

Väylä

2011-09-12T12:06:00.006+03:00

Mustaa ja valkoista 83. haaste on "Väylä".

Nämä väylät löytyvät Italiasta. Kaksi ensimmäistä kuvaa on Bergamosta.

Arvaatko kolmannen paikan? ;-)

Kuvat: SA

Sunshine Award 2011

2011-09-08T13:35:00.006+03:00

Kiitos Trina!

Tähän tunnustukseen kuuluu, että tunnustuksen saajan tulee kiittää tunnustuksen antanutta, vastata alla oleviin kymmeneen kysymykseen ja jakaa tunnustus eteenpäin kymmeneen ihanaan blogiin sekä tiedottaa tunnustuksen saaneita blogeja asiasta.

1. Suosikkiväri: Turkoosi, lime, fuchsia, pinkki

2. Suosikkieläin: Possu

3. Suosikkinumero: 2

4. Suosikki alkoholiton juoma: Vesi ja kuplavesi

5. Facebook vai Twitter: Fb, mutta ei sekään tällä hetkellä

6. Intohimosi: Hyvä ruoka

7. Saada vai antaa lahja: Molempi parempi

8. Suosikkikuvio: Sydän

9. Suosikkiviikonpäivä: Perjantai

10. Suosikkikukka: Lemmikki

Minulta tunnustus lähtee viiteen blogiin:

- Tunnelmaa -
- Myllykylän perhe -
- Mannapuuroa ja mansikkaa -
- Onnellinen koti -
- Lettuja ja mansikkahilloa -

Kuin sateella

2011-08-31T20:56:00.002+03:00

Kuva: SA

Tunneleita - olihan niitä!

2011-08-15T13:32:00.008+03:00

Kerrottakoon tässä alussa, että Norjan matka oli meidän häämatkamme!

Olemme siis tätä nykyä naimisissa! :-D

Tunneleita Norjassa riittää. Eniten niitä meidän reittimme varrella oli maan eteläosassa ja Osloon päin saapuessa. Oli lyhyitä tunneleita ja sitten niitä pitkiä, jotka tuntuivat jatkuvan loputtomiin. Tunnelin suulla yleensä ilmoitettiin kuinka pitkä tunneli on, joten osasi jo hieman varautua, kuinka kauan maan alla tai vuoren sisässä menisi aina aikaa. Toisaalta jonkin ajan päästä tunnelit olivat jo niin tuttua kauraa, että jo harmitti, jos hetkeen ei ollut jännittäviä tunnelipätkiä.

Mieleenpainuvin tunneli oli Oslonvuonon alitus. En sitä tiennytkään ennen kuin mieheni sanoi maan alla, että "Taidetaan muuten olla nyt siellä Oslonvuonon alla". Vähän tutisutti ajatella, mitkä vesimassat päämme päällä oli. Tie meni ensin kuin maan sisään, koko ajan alamäkeä. Se jo tuntui hurjalta, kun ei tiennyt kuinka kauan ajamme koko ajan vaan syvemmälle. Sitten jossain vaiheessa tuli taitekohta ja matka jatkui ylöspäin.

Erikoinen tunneli taas oli "korkkiruuvi". Siinä ajettiin silmukka tai kaksi vuoren sisässä, tarkoituksena päästä ylöspäin. Yhdessä tunnelissa oli myös liittymä. Melko mielenkiintoista, kun kaksi tunnelia yhdistyi yhdeksi ja autot liittyivät liikenteen mukaan. Pitkissä tunneleissa oli myös useita pysähdyspaikkoja ja sammutusvälineet pienin välimatkoin.

Seuraavissa kuvissa näkyy, kun ajoimme tunnelista ulos ja olimme yht'äkkiä mielettömän korkealla sillalla. Sillan jälkeen olikin (yllätys, yllätys) taas vuorossa tunneli. Eli matkustimme vuorenseinämästä vuorenseinämään. Koleeta, sanoisinko!! ;-)

Kuvat: SA

Tuoteselosteita Norjasta

2011-08-03T18:41:00.008+03:00

Terveiset kesäiseltä Norjan reissulta! Matkan aikana silmiimme osui sattumoisin pari hauskaa käännöstä tuoteselosteissa. Lisää Norjan kuulumisia ja kuvia myöhemmin!

Ensiksi ihan pimeet kahvikarkit!

Ostimme tällaisen pienen vedenkeittimen alkulomasta paikallisesta Tiimarin tapaisesta kaupasta retkimuonien ja juomien joutuisampaa valmistusta varten. Bonuksena se taitaa olla yhtä monikäyttöinen kuin nykyajan kännykät!

Kuvat: SA

Provinssin tunnelmaa osa 2

2011-06-28T14:06:00.004+03:00

!!SYSTEM OF A DOWN!!

Tätä odotin yli kymmenen vuotta! System of a Down vihdoinkin Suomessa! Bändi vietti taukoa muutaman vuoden ja paluu oli epävarmaa. Siksi minulla ei ollut juuri odotuksia nähdä suosikkibändiäni koskaan livenä. Keväällä hankimme heti liput Provinssiin, kun kuulimme bändin palaavan lavoille ja saapuvan myös tänne pohjolaan. Kaikki muut esiintyjät olivat toissijaisia siinä vaiheessa, joskin jo mainittu Pendulum oli sitten toinen kohokohta koko festareilla!

Tämän amerikkalaisbändin jäsenillä on juuret Armeniassa, joten musiikissa on kaiken muun koukeroisuuden ja eriskummallisuuden lisäksi mausteita sieltä suunnalta. Taattua laatua siitä pitäville... ja olihan meitä jokunen juhlimassa sunnuntai-illassakin! Nyt se on nähty ja heti menen uudestaan, jos mahdollista!

Provinssin tunnelmaa osa 1

2011-06-23T14:36:00.018+03:00

Viime viikonloppuna vierailimme mieheni kanssa Provinssirockissa ensimmäistä kertaa. Seinäjoen Törnävänsaaressa vieraili viikonlopun aikana 81 000 ihmistä! Jo siinä riitti itsellekin ihmettelemistä! Australialainen Pendulum villitsi Provinssin lauantaiyössä. On siinä melkoinen (uskomattoman mahtava!!) tunnelma, kun lähes 28 000 ihmistä tanssii, laulaa ja heiluu yhdessä!

Näissä bailuissa oli hienoa olla mukana!!!

Kuvat: JA

Jännittävä viikonloppu!

2011-05-14T10:30:00.003+03:00

Tänä viikonloppuna ei ole kysymys siitä, että voittaako Suomi... vaan siitä, mitä se voittaa. Jännittämistä on sekä lauantaina että sunnuntaina!!

Jännittävää ja aurinkoista viikonloppua sinulle!

Ja tsemppiä SUOMI!

Kuva: SA

Värit

2011-04-29T11:22:00.004+03:00

Valokuvatorstain 205. haaste on "Värit".

Iloista ja värikästä...

...vapun tienoota! :-)

Kuvat: SA

Mukavaa pääsiäistä!

2011-04-24T11:58:00.005+03:00

Moikka!

Moi moi!
Ja iloista pääsiäistä!!

Kuvat: SA

Jääpuikkoja

2011-03-29T14:11:00.003+03:00

Parvekkeeltamme on näin jäiset näkymät! ;-)

Mukavaa viikkoa Sinulle!!

Kuva: SA

Kuvio

2011-03-21T09:50:00.004+02:00

Mustaa ja valkoista 64. haaste on "Kuvio".

Kuvat: SA

Ovi

2011-01-24T20:33:00.005+02:00

Mustaa ja valkoista 56. haaste on "Ovi".

Tällainen ovi löytyi Venetsiasta. Ovelle pääsee veneellä tai sitten pitää olla ainakin korkeavartiset kumpparit, jos meinaa jalkapelillä kulkea ovesta sisään. On todella mielenkiintoista, millainen Venetsia on noiden ovien sisäpuolella?

Kuva: SP

Makoisa uusivuosi

2010-12-30T12:06:00.009+02:00

Uutta vuotta saadaan viettää taas makoisissa merkeissä. Suklaa kuuluu jouluun nykyään saumattomasti. Ennen joulua marketteihin kasvavat suklaavuoret ja joulun jälkeen samaisia laatikoita saa alennuksella, jos sattuu vielä makeanhammasta kolottamaan.

Onkohan suklaan läpimurto alkanut suklaajoulukalentereista? Ja missä vaiheessa valikoima alkoi olla näin valtava? Näissä mietinnöissä ja merkeissä toivotan:

NAM ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! :-)

Kuva: SP

Tuliaisia maailmalta

2010-12-15T15:12:00.004+02:00

On mukavaa saada tuliaisia eri maailman kolkista. Aiemmin taisin kirjotella kuvan kera tänne turkkilaisesta teestä ja ihanista kookospalleroista. Tässä kuvassa on suklaata ja kauneustuotetta Venäjältä, suklaata Ruotsista ja omituisia kakkusia Kiinasta.

Vihreää kuorintavoidetta luulin ensiksi joksikin syötäväksi, koska "lakissa" on päärynän kuvia. Onneksi en kerinnyt syömään sitä parempiin suihin! Ruotsin suklaa on luultavimmin laivalta ja saihan noita suomestakin ainakin jonkin aikaa, mutta ei se ole sama asia. Jonkun henkilökohtaisesti tuomana siinä on mukana se ajatus :) Suklaa oli namia, niin kuin Venäjältä tuotu valkoinen suklaakin. Kiinan tuliaiset olivat -hmmm- mielenkiintoisen ja erilaisen makuisia.

Kuva: SP

Viisikymmentä

2010-11-29T10:12:00.004+02:00

Mustaa ja valkoista 50. haaste on "50".

Mustaa ja valkoista -blogissa juhlistetaan viidettäkymmenettä haastetta. Tässäpä viisi ja kymmenen ja löytyy sieltä myös se "50", kun viisareita hieman mielikuvituksellaan liikuttelee!

Mukavaa maanantaita Sinulle!

Kuva: SP

Käsityömessuilla

2010-11-22T16:28:00.006+02:00

Piipahdin viikonloppuna Tampereella Suomen kädentaidot -messuilla. Olin nyt ensimmäistä kertaa mukana, messuja on järjestetty jo viitenätoista vuonna tämä vuosi mukaan lukien. Matkaseurueeni jäsenet olivat nyt kuudetta kertaa peräkkäin tapahtumassa mukana. Jokunen muukin oli paikalle eksynyt, kaiken kaikkiaan messuilla vieraili tänä vuonna 34 250 messuilijaa.

Tutustuimme ensin yhteen hallilliseen kiviä! Kivistä tehtyjä helmiä, kiviä hiottuina, kiviä ihan omana kulmikkaana itsenään ja muita kivestä tehtyä tuotteita ja välineitä, joilla kiviä voi työstää. Kyllä se luonnon yksi ihme -kivi- on kaunis, ihan missä vaan muodossa. Välkettä ja värejä piisasi paljon!

Meillä oli noin kuusi tuntia aikaa messuilla ja olin ensin aika epäileväinen, että mahtaako siellä olla katsottavaa niin moneksi tunniksi. Aika hurahti nopeasti ja välillä hoputtelinkin osaa seurueesta, että kerittäisiin nähdä kaikki kojut. Joku vuosi nimittäin heiltä oli loppunut aika kesken ja yhden hallin tarjonta oli jäänyt näkemättä kokonaan! Ja oli harmittanut! Välillä toki kuljimme omia menojamme, koska aika eri tahtiin tykkäsimme kulkea. Itse menin aika nopsaan, mutta rekisteröin kyllä näkemäni.

Kaiken kaikkiaan nähtävää oli siis kolmessa hallissa. Käsitöitä laidasta laitaan. Itseäni viehättää kovasti kierrätetyt tuotteet, harmi vaan, kun ne on verrattain hinnoissaan. Olisi ihanaa ostaa tällaisia tuotteita enemmänkin. Mukaani tarttui bambu-puuvillasta tehty pipo, jossa komeilee teksti: "Bad Hair Day". Jospa sitä kehtaisi käyttää kodin ulkopuolellakin, niin se helpottaisi elämää kummasti ;)

Paluumatkalla seurueemme synttärisankari (reissumme oli myös synttärireissu samalla) yllätti meidän muut lämpöisellä ja makoisalla lahjalla ja kortilla, jossa kiitettiin päivästä. Aivan ihana ajatus :)!

Kuvat: SP

Metroon!

2010-10-29T15:26:00.006+03:00

Milanon metrossa on huomioitu suomalaiset turistit oikein viimeisen päälle.

Kuva: SP

En tiedä mitään

2010-10-21T10:10:00.004+03:00

Valokuvatorstain 181. haaste on "En tiedä mitään".

Pitkästä aikaa taas Valokuvatorstain pariin :-) Jos tämä rautainen kaveri sattuisikin tietämään jotain, niin ilme on ainakin sellainen, että "Älä kysy mitään!"

Kuva: SP

Syksyn satoa

2010-10-19T12:55:00.003+03:00

Kuvat: SP

Ciao!!

2010-10-10T16:04:00.009+03:00

Piipahdin Venetsiassa tällä viikolla! Lensimme Bergamoon, josta vierailimme Milanossa ja Venetsiassa. Viikko oli menevä, vilkas, väsyttävä ja upea! Tuli käveltyä ja vielä kerran käveltyä ja matkustettua lentsikalla, bussilla, junalla, ratikalla, metrolla, vaijerijunalla ja vesibussilla.

Tällainen muikea kaveruus patsasteli Venetsiassa yhdellä aukiolla, suloisempaakin suloisempi ;-)

Kuva: SP

Graafista suunnittelua

2010-09-05T18:32:00.004+03:00

Johan on taas vierähtänyt aikaa viime postauksesta! Tässä välissä kerkesin aloittaa koulunkin. Lähdin opiskelemaan graafista suunnittelua. Kohdallani kyse on oikeastaan täydennyskoulutuksesta, koska graafisen alan tutkinto on jo takataskussa. Koulussa käydään läpi graafisen alan ohjelmia tottakai, mutta lisäksi maalaamme, piirrämme, valokuvaamme, suunnittelemme... luomme!

Seuraavassa kuvassa hieman kesää... Kävimme purjehtimassa kesällä serkkuni ja miehensä kanssa ja sää oli hie-no! Rantauduimme saareen evästämään ja siellä kallio loisti ilta-auringossa kullanhohtoisena. Kesäkuulumisia jatkossa enemmänkin luvassa!

Kuva: SP

Elokuun alussa

2010-08-05T15:33:00.006+03:00

Täällä ollaan, joskin vähän verkkaammalla tahdilla olen blogia päivitellyt. Kesä on kulunut mukavasti mökkeillen ja reissaillen kotimaassa. Olen nähnyt mukavia paikkoja ja kokenut hienoja asioita. Tunteet ovat silti ristiriitaisia, koska kesästäni piti tulla täysin toisenlainen. Mukana on suru, kaipaus ja kysymys: Miksi?

Olen valokuvannut kesän aikana ja ajattelin laittaa kesäisiä kuvia blogiin sitten talven piristykseksi. Viime viikonloppuna kävin elämäni ensimmäisillä maatalousmessuilla. Siellä oli paljon nähtävää! Tietysti nämä pienet kaverit veivät voiton kaikesta muusta. Jotkut vasikat vetelivät sikeitä omissa bokseissaan. On taitanut edustaminen ottaa vähän voimille ;-)

Kuva: SP

Moilasen pariskunta

2010-07-20T12:49:00.002+03:00

Mökillämme pihasta ja kukkasista huolehtii tällainen pariskunta. Aika hiljaisia ovat ja ihmettelevät kovasti maailman menoa! He viihtyvät hyvin tässä rannan tuntumassa. Onkohan sattumaa, että myös grillipaikka on ihan vieressä?

Tässä kuvassa poseeraa Hilkka "Hile" Moilanen,

tässä taasen Hannu " Hane" Moilanen,

ja Moilasen pariskunta yhdessä ;-)

Kuvat: SP

Jos hätä yllättää?!

2010-07-02T11:50:00.004+03:00

Meidän mökin huussissa on huomioitu hätä kuin hätä ;-)

KIVAA JA AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

Kuva: SP

Syntymäpäiville

2010-06-23T11:33:00.004+03:00

Meillä on ollut viime kesinä aina kesäkuussa pieni kesäjuhla sukulaistytön synttärien muodossa. Tämä vuosi on jo kymmenes kerta. Muistan 1-vuotispäivän kuin eilisen ja nyt tosiaan vietetään jo 10-vuotispäivää. Lahjaa piti pähkäillä ja miettiä, mikä olisi mieluisaa, mistä itse pidin kymmenvuotiaana? Paketin sisältö jääköön nyt salaisuudeksi, toivottavasti päivänsankari itse pitää siitä.

Paketista tuli mielestäni aika söötti ja kortin valitsin kesäisen tunnelman vuoksi. Paketti on täysin kierrätyistä materiaaleista. Ai niin... teippi on ihan uudenkarheaa ;) Olen kerännyt hyvät lahjapaperit ja narut ja rusetit talteen jo niin kauan kuin muistan. Millä järjellä esim. tuollaisen kultarusetin heittäisi roskiin?

Juhannuksen säästä on taas puhuttu paljon. Se on oikeastaan turhaa, koska ennusteista riippuen pitää kuitenkin varautua sekä helteeseen, että lumisateeseen. Tämä on Suomen kesä, mitä vaan voi olla luvassa.

Kuva: SP

Tämän kesän kukkaset

2010-06-18T12:10:00.008+03:00

Esittelinkin jo toisen kukkakorini aiemmin blogissa, tykästyin siihen heti kovasti. Toinen kori tuli meille hiukan ex tempore, kun kaverini muutti parvekkeettomaan asuntoon. Se on siis toisin sanoen meillä lainassa. Korit on sen verran erilaiset, että laitoin ne eri tasoille, sopivan epäsopivasti siis. Yhtenä kauniina päivänä saimme toisilta kavereiltamme lahjaksi punaisen kukan, jonka nimi on Uudenguineanliisa. Kävimme ostamassa sille vierustoverin ja nimen lunttaan tähän ostoskuitista. Olen niin huono muistamaan kukkien nimiä. Ei ne nimet vaan se väri ja valo, mitä ne tuovat.

Keltaiset kukat ovat krysanteemeja. Niin aurinkoisia, että ne oli helppo valita parveketta koristamaan. Pyykinkuivaustelineessä roikkuu vielä iloisesti kukkiva orvokki, violetti sellainen. Siitäkin voin laittaa kuvan joku kerta.

Olen ihmetellyt, että saan vielä iloa elämääni kukkasista tai yhtään mistään. Alkukeväästä luulin, että mikään ei voi minua enää ikinä ilahduttaa tai mikään ei voisi vähempää kiinnostaa. Sellainen olo puskee päälle edelleen aika ajoin, mutta onnekseni arki palailee pätkittäin ja iloa ja nauruakin päivistä löytyy. Väritkin on olleet tänä kesänä jotenkin kirkkaampia...

Kuvat: SP

Lehtipuu

2010-06-10T11:17:00.003+03:00

Mustaa ja valkoista 26. haaste on "Lehtipuu".

Kuva: SP

Nyt niitä saa!

2010-06-07T08:19:00.004+03:00

On näitä odotettukin! Kestopussi hedelmille ja vihanneksille löytyi sattumalta Valintatalosta. Niitä saa myös Euromarketeista ja joistakin Siwoista. Ja hyvää pääsee tekemään myös, koska samalla tukee Suomen Punaisen Ristin kotimaan avustustyötä. Pussukka vaikuttaa kestävältä, hintalappu lähtee irti kätevästi ja idea on siinä, että sitä käytetään aina uudestaan ja muovipussit jäävät kauppaan.

Olen ihmetellyt jo vuosikaudet, ettei Citymarket tai Prisma ole lanseerannut omaa kestopussiaan. Kaipa (toivottavasti) niitä alkaisi saamaan muutenkin, kuin vain jonkin kampanjan mukana. Kankaisia kauppakasseja olen käyttänyt reilun vuosikymmenen. Ja näitä pienempiä versioita aion käyttää innolla tästä lähtien.

Suosittelen!

Kuva: SP

Prinsessan peili

2010-05-31T11:57:00.002+03:00

Mustaa ja valkoista 25. haaste on "Peili".

Kuva: SP

Ötökkä öttiäinen

2010-05-24T11:57:00.003+03:00

Kuvat: SP, ötökkäkuva: JA

Turkin tuliaisia

2010-05-11T12:57:00.006+03:00

Jokin aika sitten saimme tuliaisia aurinkoisesta Turkista. Omenatee on ilmeisesti maan erikoisuus, jota siellä paljon juodaan. Toisaalta parempi nimitys voisi olla omenajuoma, koska tuskin siinä teetä on ollenkaan. Hyvää se on joka tapauksessa. Hienon hienoa jauhetta laitetaan maun mukaan 1-2 teelusikallista kuppiin ja kuumaa vettä päälle. Kätevääkin siis kaiken lisäksi. Maku on mukavan raikas.

Karkit näyttivät ensi katsomalta ällömakeilta, mutta ne olivatkin paras herkkuelämys pitkään aikaan. Niissä on kookosta nimittäin, johon olen heikkona. Laatikossa on vielä jäljellä kookosmurua, jota oli karkkien päällä. Ihana tuoksu! Karkit on jo huvenneet parempiin suihin..!

Kuva: SP

Ensimmäinen äitienpäivä

2010-05-09T11:15:00.007+03:00

Laulu saa kertoa tällä hetkellä kaiken...

Missä muruseni on?

Kuva: iskä

Turkoosia parvekkeelle

2010-05-05T09:15:00.005+03:00

Olen aina pitänyt turkoosista väristä. Varsinkin tänä keväänä olen kaivannut tätä väriä enemmän ympärilleni. Ei ollut siis yllätys minkä väristä maalia kaupasta lähti mukaan. Visio oli selvä jo sinne mennessä. Vaihtoehto olisi ollut sellainen vihertävämpi turkoosi, mutta tämä melkein vaaleansiniseen taittuva tuntui juuri siltä oikealta. Mahdollisimman karkkia ja piristävää! Mieleeni tulee siitä myös Kreikka ja nykyään myös Venäjä, jossa tätä sävyä eri paikoissa paljon näkee. Ehkä vaikutteet ovat olleet alitajuisia?

Mieheni hioi ja pesi pöydän ja maalasi sitten yhtenä päivänä töistä tultuaan. Ei siinä kauan nokka tuhissut. Ja hieno tuli! :) Tuoleja emme ole vielä käsitelleet, mutta nekin tietty maalataan. Kalusteet kuivuvatkin paremmin hieman kuivemmalla ilmalla. Pöydän maalauksen jälkeen satoi ja räntää ja vettä ja ilma oli muutenkin sakeana kosteudesta. Hyvin se tuntui ulkonakin kuivuvan kuitenkin, eikä tullut kuplia maalipintaan (itse ajattelin, että näin voisi käydä, hmmm? ;))

Myönnetään, että pöytä näyttää aika kivalta pelkästään hiottunakin. Itse pidän vanhasta ja kuluneestä tyylistä(kin). Tällä kertaa kulunut pinta sai päälleen kuitenkin kiiltävää ja uutta. Jos kaipaan kulunutta ilmettä joskus, niin eikun hiomapaperi kauniiseen käteen vaan! :)

Kuvat: SP

Keikkuen tulevi

2010-04-30T13:00:00.003+03:00

Valokuvatorstain 165. haaste on "Kevät".

Kuva: SP

Sunshine Award

2010-04-28T11:40:00.005+03:00

Sain aurinkoisen Sunshine Awardin Sari.:lta.
Kiitos piristävästä yllätyksestä kamuseni :-D!

The rules are the following.
These are the rules for this award:
1) post the logo within your blog or post.
2) pass the award onto 12 fellow bloggers.
3) Link the nominees within your post.
4) let the nominees know they have received an award by commenting on their blog.
5) Share the love and link to the person whom you received this award from.

Kaunis kukkanen matkaa eteenpäin viidelle inspiroivalle blogille:

- Taru
- Marika
- Trina
- Arleena
- Minttu

Vain kukka puuttuu

2010-04-25T12:38:00.004+03:00

Tällaista väriloistoa oli meidän parvekkeella viime kesänä. Korit ja kukat on tuliainen äidiltäni. Korit olivat kiinni kaiteessa narulla toisesta kahvasta ja pohja nojasi myös kaiteeseen sopivasti. Korit olivat paikallaan koko talven, täynnä jäätä ja lunta. Ajattelin aina välillä, että ottaisin ne pois kulumasta, mutta siinä ne kököttivät (kumma kyllä ;)) koko talven paikallaan. Nyt korit kaipaavat pesua osakseen. Varovaisesti tietty, ettei maalit lähde samalla. Ehkä pyyhkiminen riittää.

Löysimme näin kauniin kukkatelineen ja näin heti silmissäni, että korit sopivat siihen kuin nakutetut. Telineitä oli valkoisia ja tummia. Päädyimme tummaan, koska se sopii kaiteen väriin ja valkoinen kori saa aikaan hyvän kontrastin. Kukat ajattelin hankkia, kunhan sataa vähemmän lunta ja räntää ja yöllä lämpötila ei mene pakkasen puolelle (huoh!). Orvokit on yksi vaihtoehto tai jotain edelliskesän tapaista. Onko sinulla ideoita? Pitäisi olla kukkanen, joka selviää suht vähällä (hajamielisellä!) hoidolla.

Kuvat: SP

Sharon vaimikäseoli?

2010-04-20T14:05:00.006+03:00

Alunperin Japanista ja Kiinasta peräisin olevaa kakihedelmää kutsutaan lajikkeen ja kasvumaan mukaan joko kakiksi, persimoniksi tai sharonhedelmäksi. Sharonia viljellään Israelissa. Se on kakin pidemmälle kehittynyt muoto, josta puuttuu parkkihappo. Siksi se on raakanakin makea. Se on myös täysin siemenetön, kun taas kakissa on muutama siemen. Hedelmän kuoressa on silloin tällöin ruskeita täpliä, mitkä johtuvat sen sisältämien hiilihydraattien muuttumisesta sokeriksi. Ruskeatäpläinen sharon on siis täysin syötävä ja maultaan erittäin makea. (kasvikset.fi)

Kuvassa olevat hedelmät ovat Sharoneita ainakin kaupan tätin mukaan. Ne ovat itselleni aika uusi tuttavuus. Parhaimpia ne ovat hieman pehmenneenä, mutta oransseina. Leikkaan hedelmästä lohkoja ja syön kuin meloninpalan, jolloin kuori jää jäljelle. Olen syönyt hedelmää myös ruskeatäpläisenä, mutta ei se silloin ollut kummoinenkaan makuelämys. Sharon maistuu ihan itseltään, ei sitä oikein mielestäni voi verrata esim. luumuun, niin kuin jostain luin. Oletko sinä maistanut tätä aurinkoista hedelmää?

Kuvat: SP

Vaihtoehtoisesti

2010-04-10T10:16:00.003+03:00

Valokuvatorstain 162. haaste on "Vaihtoehto".

Kuva: SP

Odotuksissani

2010-04-07T12:55:00.004+03:00

Kuva: JA, tilpehöörit: SP

Esineellistämistä

2010-03-30T12:14:00.002+03:00

Mustaa ja valkoista 17. haaste on "Esine".

Kuva: SP

Asetelma

2010-03-23T10:00:00.002+02:00

Valokuvatorstain 159. haaste on "Asetelma".

Kuvat: SP

Viimeisiä viedään

2010-03-03T14:10:00.010+02:00

Olen alkanut odottaa kevättä, kaipaan valoa ja värejä! Viikonloppuna lumi tuli jo alas puista ja meidän komea lumilippa kutistui silmissä. Nyt taas lunta tulee niin, että ei ole keväästä tietoakaan. Olen nauttinut talvesta paljon, mutta kohta saisi jo riittää. Meidän parvekkeella on ollut ensimmäisistä runsaammista lumisateista asti lumilippa. Sen muodonmuutoksia on ollut kiva seurata.

Yhdessä vaiheessa ajattelin, että se tulee kokonaisena alas ja humpsahtaa vielä huonossa lykyssä parvekkeelle. Nyt se on ainakin sulanut pikkuhiljaa ja tehnyt viime päivinä alareunaan ohuita jääpuikkoja. Jossain vaiheessa se vain paksuuntui, kun katolta tuli aina uusi lumikerros entisen päälle. Ihmeen sitkeästi se siellä pysyy, vaikka painoa tuollaisessa märässä lumessa luulisi piisaavan. Tässä viedään viimeisiä talvikuvissa, ainakin minun blogissa...

Mukavaa maaliskuuta Sinulle!!

Kuvat: SP

Näkymiä ikkunastani

2010-02-23T11:21:00.002+02:00

Mustaa ja valkoista 12. haaste on "Näkymiä ikkunastani".

Kuva: SP

Stadin kattojen yllä

2010-02-20T12:20:00.005+02:00

Helsinkiä Tornista katsottuna...

Kuvat: SP

Syksyinen paiste

2010-02-17T11:27:00.001+02:00

Mustaa ja valkoista 11. haaste on "Auringonpaiste".

Kuva: SP

Nyt sunnuntaina

2010-02-12T14:44:00.009+02:00

Iloista ystävänpäivää!!
Toivottaa, Satu :)

Kuva: SP

Helsinki talviasussa

2010-02-10T10:26:00.005+02:00

Ajattelimme lähteä miehen kanssa viikonlopuksi humputtelemaan Helsingin suunnalle. Reissu on ollut suunnitelmissa koko kevään ja ei se auta kuin lyödä joku päivämäärä lukkoon, että tulee sitten lähdettyäkin oikeasti. Mietimme, että mahtaako sieltä lumen keskeltä löytyä parkkipaikkaa, mutta eiköhän me joku auton menevä spotti löydetä. Taidamme liikkua jalkaisin, koska majapaikka on onneksi suht lähellä keskustaa. Mietimme siis ratikkalipun ostoa, autolla emme olisi keskustaan lähteneet muutenkaan.

Minulla on muutama paikka, jossa haluan ehdottomasti käydä. Moko Market, Day ja Indiska. Aamulla kekkasin vielä Dinsko:n näiden lisäksi. Toivottavasti en löydä juuri mitään ihanaa, koska en mitään tarvitse. Mutta pahoin pelkään, että noista paikoista jotain ihkua löytyy ;) J katsoi ainakin huvittuneena, kun hihkuin kuvalle palasaippuoista Mokomarketin nettisivuilla. Postimuseossakin olisi tarkoitus pyörähtää ja ruokapaikkana minua kiinnostaa Zetor, jossa en ole ennen käynyt. Sunnuntaina meinattiin jaksaa vielä Ikeaan palloilemaan ennen kotimatkaa. Viikonlopun aikaan tulee varmasti käveltyä pienen puolimaratonin verran.

Aloin miettimään, että milloinkohan olisin ollut Helsingissä talvella. Lähes kaikki reissuni pääkaupunkiin on ajoittuneet kesään tai kevääseen. Ihan mukavaa nähdä kaupunki talviasussaan. Ainut huono puoli on tarpominen talvitakissa. Tuppaa tulemaan kuuma kaupoilla ja käppäillessä ympäriinsä. Pitää muistaa ottaa vesipullo matkaan, kuin helteellä ikään! Kuva on isäni ottama ja se on otettu alkutalvesta. Lisäsin hieman hernekeiton (pipon) sävyä mukaan kuvaan. Pitää bongata omin silmin viikonloppuna, onko rautatieaseman pojilla vielä pipot päässään... luulisi!

Tuleeko sinulle vielä mieleen vierailukohteita, jossa kannattaisi käydä piipahtamassa?

Kuva: MP

Metkat mutkat

2010-02-04T11:42:00.002+02:00

Mustaa ja valkoista 9. haaste on "Kurvit / mutkat".

Lisää mustavalkoista täällä!

Kuva: SP

Makkaranpaistoa

2010-02-01T15:03:00.005+02:00

Kävimme viikonloppuna jo toistamiseen tänä talvena hiihtomajalla, jota pyörittää Suomen Latu ry. Välillä on mennyt jopa vuosia, ettei tällä jo lapsuudesta tutussa mukavassa paikassa ole tullut käytyä ollenkaan. Molemmilla kerroilla mukana oli myös muuta perhettä. Edellisellä kerralla pääsin pulkkamäkeenkin, kun oli pienempiäkin kamuja mukana. Kukapa olisi estänyt nytkään laskemasta, mutta nuo pikkuiset on aina ihan hyvä tekosyy, että itsekin pääsee pulkkailemaan ja laskemaan mäkeä "siinä sivussa".

Kummallakaan kerralla meillä J:n kanssa ei ole ollut suksia mukana. Lapin reissulle lainatut sukset on jo palautettu (eikä niitä ole liiemmin kaivattu). Monot minulla kyllä olisi omasta takaa, joten voisinhan ne vetäistä jalkaan ja huijata olleeni hiihtämässä ainakin kakskyt kilsaa! ;) Välineurheilua voi majalla harrastaa vaikka kameran kanssa ulkosalla. Sisällä on sitten avotakka, jossa voi paistaa makkaraa. Vierailuun liittyy olennaisena osana myös hillomunkki ja lämmin mehu. Nam!

Kuva: SP

Parasta elämässä

2010-01-28T13:33:00.008+02:00

Mustaa ja valkoista 8. haaste on "Parasta elämässä".

Mietin tätä aihetta aika kauan. Elämässä on niin paljon parasta! Loppujen lopuksi valitsin niinkin arkisen aiheen, kuin uni. Sen parhauden ja tarpeellisuuden huomaa sitten, kun unen ja nukkumisen kanssa kaikki ei ole kunnossa. Uni ja unenpuute vaikuttaa niin moneen asiaan ihmisen arjessa ja hyvinvoinnissa. Onni on nukkua välillä ihan possuna!

"Uni on todellinen lahja..."

Kuva: SP

Hämä-hämä-häkki

2010-01-26T14:47:00.003+02:00

En ole mikään hämähäkkien suurin ystävä. Silti mietin, mitä tämän verkon kutojalle on mahtanut tapahtua, kun pakkanen on paukkunut niin, että kutomus on huurteessa ja jäässä. Onkohan hämis kerinnyt karata jonnekin sisälle vai onko se jäätynyt ehkä niille sijoilleen ja tippunut lautalattian läpi autuaammille kudonta-apajille? Mikä niissä hämähäkeissä muuten niin pelottaa? Olen miettinyt, että ei kärpänenkään mikään kaunis ole, sekin kipittää monella jalalla ja lisäksi pääsee liikkumaan (ja yllättämään) lentämällä ihmispolon. Silti en pelkää kärpäsiä, mutta hämähäkkejä kylläkin. Osaksi varmaan opittua juttua, kun joku (tai aika moni) on kiljunut hämähäkin nähdessään, niin pitäähän sitä itsekin alkaa huutamaan mukana ja oppia pientä elukkaa pelkäämään loppuiäkseen :)

Meinasin tänään melkein ajella oman bussipysäkin ohi kotiin tullessa. Ihailin vitivalkoista maisemaa auringonpaisteessa. Se vaan jaksaa sävähdyttää harmaanruskeiden talvien jälkeen. Valokuvaamaan en tällä pakkasella kykene lähtemään. Vaikka muuten toppaisi itsensä lämpimiin vaatekerroksiin, niin näpit ainakin jäätyisi, koska ei kuvatessa voi oikein mitään tumpeloita tumppuja käyttää... Sitten täytyy hilppaista metsään, kun vähän lauhtuu. Miten muuten jotkut pystyvät kulkemaan ilman pipoa tai lakkia tässä noin kahdenkymmenen asteen pakkasessa. En vaan tajua? Minusta tuntuu, että korvat tippuisivat päästä, jos päästelisin jäädyttämässä niitä pitkin katuja. Ei se ainakaan mikään nautinto mahda olla, jos vielä tuulee navakasti, auts!

Kuva: SP

Aurinkoista säätä

2010-01-22T13:57:00.003+02:00

Mustaa ja valkoista 7. haaste on "Sää".

Lisää mustavalkoista täällä!

Kuva: SP

Lumen lumoa

2010-01-19T12:07:00.006+02:00

Kuvat: SP

Ruusun aika

2010-01-14T10:27:00.005+02:00

Mustaa ja valkoista 6. haasteena on "Vapaavalintainen kuva", joka on työstetty värikuvasta. Alkuperäinen värikuva laitetaan tällä kierroksella mukaan postaukseen vertailun vuoksi.

Kuvat: SP

Lumilyhdyt parvekkeella

2010-01-11T13:44:00.007+02:00

Tänä talvena olen polttanut parvekkeella vain yhtä lyhtyä. Siihen menee kynttilänpätkät, jotka varta vasten annan palaa sisällä ensin hyvän pituisiksi ja laitan lopun sitten palamaan ulos. Sellainen jaksaa valaista monta iltaa peräjälkeen ja eriväriset kynttilät tuovat aina uutta ihailtavaa tullessaan. Tuuletustelineestä roikkuvat pienet lyhdyt sen sijaan ovat ilahduttaneet silmää ihan sellaisenaan. Kerma... eikun lumikuorrutuksellaan.

Olen yrittänyt ottaa niistä kuvaa jo aiemmin, mutta valo ei ole millään riittänyt ulkona. Tänään menin kankaisilla läpsyttimillä pitkin lumista parveketta ja otin myös sisältä kuvia ikkunan läpi. Parvekkeella ollessani kameran zoomi ei oikein riittänyt. Yritin kyllä peruuttaa olkkariin seinän läpi, mutta ei onnannut! ;) Tossut kastui ja jäi jäätymään parvekkeelle (viisainta kai hakea ne kylppäriin) ja kuvan sain otettua sisältä lämpimästä loppujen lopuksi.

Kuva: SP

Loppiaisena

2010-01-06T11:51:00.004+02:00

Mustaa ja valkoista 5. haaste on "Loppu/loppiainen".

Lisää mustavalkoista täällä!

Kuva: SP

Vuosi kymmenen

2010-01-03T12:18:00.004+02:00

Lumista uuden vuoden alkua ja kaikkea hyvää kymppivuodelle Satumaailmasta! ;D

Kuva: SP

Siluetti

2009-12-30T11:40:00.004+02:00

Mustaa ja valkoista 4. haaste on "Siluetti/profiili".

Kuva: SP

Valkoista Joulua!

2009-12-24T11:07:00.005+02:00

Kuva: SP

Matkaan jo käy

2009-12-22T10:33:00.004+02:00

Mustaa ja valkoista 3. haaste on "Matkaan jo käy".

Meidän mökillä on näin vauhdikas menopeli, jolla voi ajella kätevästi pienet välimatkat! ;D Olen esitellyt mopon joskus aikaisemminkin. Laiturille mennessä on pieni alamäki, joten aina täytyy varoa, ettei aja vahingossa järveen saakka. Huussireissut sujuu myös mukavasti. Vauhti on tässäkin ollut aika kova, kun mopolla on karautettu huussin ohi. On taitanut olla jokin hätä, kenties..?

Hauskaa päivää! Toivoo, Satu (ihan tonttuna <3)

Kuva: SP

Joulukalenterini

2009-12-20T11:41:00.008+02:00

Tämän vuoden joulukalenterini on postikorttimallinen. Sain sen äidiltäni. En ollut asiaa sen enempää ajatellut tai aikonut hankkia kalenteria, mutta näin söötti kalenteri oli kiva saada! En ole maailman muistavaisin kalenterin luukun avaaja. Joskus saan avata kolme tai neljä luukkua kerrallaan, kun en ihan joka päivä muista kuin ihailla söpösiä pupusia ohi mennessäni.

Tämä malli on oikein kätevä, koska se kaksiosaisena voi olla pöydällä, sen saa otettua käteen ja luukun aukaisu onnistuu hyvin. Seinällä olevan kalenterin joutuu usein irrottamaan jostain kulmasta, että luukun saa auki ilman tukan ja kalenterin repimistä ;) Mietin, josko yrittäisin saada luukut kiinni ja käytän kalenterin ensi vuonna uudestaan. Sinitarraa peliin, heh!

Pienenä en halunnut ikinä suklaakalenteria. Ehkä olin maistanut kalenterin suklaata enkä pitänyt siitä tai ajatus yhdestä suklaapalasta kerrallaan oli vähän hankala ajatus? ;) Minulla piti olla aina kuvakalenteri ja ehdottomasti hilettä! Vanhempana olen joskus tuunannut (tunnustettakoon!) tavallisen kalenterin hileliimalla.

Neljän luukun päästä on jo aatto...

Kuva: SP

Talvi

2009-12-16T11:35:00.002+02:00

Mustaa ja valkoista 2. haaste on "Talvi".

Kuva: SP

Tervetuloa Pakkasukko!

2009-12-13T12:25:00.005+02:00

Meille Suomeen on tulossa vieras Siperiasta asti! Herra Pakkasukko tulee puhaltamaan kylmiä tuulia meidän kohta Keski-Eurooppalaiseen ilmastoon! Lämpimästi... eikun oikein viileästi tervetuloa! On sinua odotettukin!

Kaiken kruunaa lumituisku, joka pakkasen kanssa yhdessä saattaisi enteillä jopa talvisia kelejä ja ehkäpä jopa valkoista joulua! Jee jee! Tähän asiaan on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun viime talvet ovat olleet aika lumettomia. Nyt näyttäisi oikein lupaavalta!

Olen varautunut vierailuusi. Viltti ja villasukat on hollilla ja vedenkeitin ja teepussitkin käden ulottuvilla. Parvekkeelle vielä lyhdyt palamaan ja sitten vaan ollaan ja nautiskellaan :)

Antaa sataa lunta niin maa(ha)n perusteellisesti!

Kuva: SP

Mustaa ja valkoista

2009-12-09T10:23:00.006+02:00

Mustaa ja valkoista 1. haaste on "Vanha".

Mustaa ja valkoista -blogissa katsotaan maailmaa vaihteeksi mustavalkoisin silmin. Uusi haaste ilmestyy aina maanantaisin.

Kuva: SP

Sininen ja valkoinen

2009-12-04T09:54:00.004+02:00

Valokuvatorstain 151. haaste on "Sininen ja valkoinen".

Selailin kuvia ja kummasti katse pysähtyi kuviin, joissa on lunta, pilviä, taivasta tai vettä. Olen kuullut niistä kertovan laulunkin joskus ;) Myös kokokaan vihreä kuvakin saattaa olla sinivalkoinen, tunnelmaltaan ja sielultaan ainakin. Tähän kuvaan päädyin, koska siinä on sinistä ja valkoista väriä ja sitä tunnelmaa oli väri mikä tahansa. Kyllä Suomen luonto on vaikuttava!

Kuva: SP

Lunta odotellessa

2009-11-30T11:05:00.003+02:00

Kuva: SP

Jotta en unohtaisi

2009-11-27T12:29:00.004+02:00

Valokuvatorstain 150. haaste on "Jotta en unohtaisi"...

...juuriani <3

Kuvat: SP

Sunnuntaiaamuna

2009-11-22T11:32:00.004+02:00

Sunnuntaiaamuna koettiin ainakin täällä harvinainen valoilmiö. Massiivisen matalapaineen jälkeen se oli oikein yllättävää ja piristävää! Ilma on seissyt paikallaan, ollut harmaa ja sakea... Tervetuloa valo!

Kuvat: SP

Moikkaus maanantaille!

2009-11-16T11:16:00.004+02:00

Kuva: SP

Suuret puut

2009-11-12T12:04:00.004+02:00

Valokuvatorstain 148. haaste on kiinalainen sananlasku:

"Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta."

Kuva: SP

Heijastimet heilumaan!

2009-11-06T12:09:00.008+02:00

Olen käyttänyt heijastimia niin kauan kuin muistan. Siitä lähtien kun tuotekehittely oli samankaltainen kännyköiden kanssa, eli heijastimet olivat tiiliskivimallia. Teinixinäkään minua ei tarvinnut patistaa käyttämään heijastinta. Jonkun mielestä heijastinta (ziiz heijaztin??) olisi ollut todella noloa käyttää, mutta vielä nolompaa on jäädä auton alle. Minulle se on ollut aina jollain tavalla itsestäänselvyys, eikä asiaa ole tarvinnut sen enempää miettiä. Tykkään myös antaa heijastimia lahjaksi ja olen niitä myös itse saanut.

Minulla on syksy- ja talvitakeissa vakiovarusteena heijastimet. Kiinnitys on siinä taskun tienoilla, josta heijastin on hyvä laittaa taskuun, kun on sisätiloissa tai kun astuu bussiin. Myös parissa laukussa roikkuu heijastin. Ne on nykyään niin nättejä, että niillä voi koristella asuaan ja asusteitaan. Lenkille lähtiessä tapana on laittaa hihaan vielä sellainen "tosi ihana" stretch-nauha. Mutta tärkeintä on näkyä autoilijoille ja voi liikkua hieman huolettomammin, kun on huolehtinut asiasta.

Jotkut ne tuntuvat kyllä kulkevan hyvinkin huolettomasti, vaikka mitään valoa heijastavaa ei olekaan tullut ajateltua laittaa päälle. Usein vaatetus on vielä musta, joten näkymättömyyden vaikutus on varmasti maksimoitu. Kyllä ihminen näkee auton valot, mutta auto ei näe sinua, kuin vasta noin jokusen metrin päästä. Joskus säikähdän toden teolla, kun ihan taajamavalaistuksessa hahmo osuu auton valoihin ihan lähietäisyydellä. Kuin tyhjästä. Usein näkee myös jotain valoilmiötä noin puolen metrin korkeudella maanpinnasta. Lähempää katsottuna siellä menee koira heijastinliivissä ja omistajaa ei vieläkään näy missään, vaikka se siellä narun perässä luultavimmin tuleekin ;)

Älä ole ihan pimeä - laita heijastin heilumaan! ;D

Kuvat: SP

Vuorenpeikkojen luolassa

2009-10-30T14:13:00.010+02:00

Valokuvatorstain 146. haaste on "Vuorenpeikkojen luolassa".

Kuvat: SP

Tie ulos

2009-10-26T12:11:00.005+02:00

Valokuvatorstain 145. haaste on "Tie ulos".

Valokuvatorstain kaikki kuvat täällä :)

Kuva: SP

Kerroksittain

2009-10-20T16:04:00.007+03:00

Tätä kuvaa voi katsella hieman pidempään (voit klikata isommaksi) ja miettiä, mikä on mikäkin ja mistä mihin kuva on otettu? Itse tykästyin tähän kuvaan. Se on aika mystinen... suoraan Satumaailmasta ;)

Lisätty 22. lokakuuta lisätietoa kuvasta:

Sininen "taivas" on lammen pintaa. Oranssi kasvi on veden alla ja tuo auringonvalossa paistatteleva oksa lienee samaa kasvia, mutta on veden pinnan päällä. Pilvet ja kuvaa hallitsevat vihreät oksat on kuvajaisia veden pinnasta.

Kuva: SP

Rakkaus

2009-10-16T15:12:00.003+03:00

Valokuvatorstain 144. haaste on "Rakkaus".

Arjessa ja juhlassa... <3

Kuvat: SP

Tunnustus

2009-10-12T10:16:00.008+03:00

Sain tämän mukavan yllätyksen Trinalta Huopalintu-blogista! :)

Mukana tuli seuraavanlaiset ohjeet:

Kopioi kuva ja liitä se blogiisi.

1. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
2. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
3. Anna tunnustus seitsemälle
4. Linkitä nämä blogissasi
5. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta

Tässä seitsemän asiaa minusta, joita ette vielä tiedä:

1. Asuntomme jokainen huone on erivärinen, paitsi eteinen on samanvärinen kuin keittiö.
2. Tykkään laulamisesta. Pienenä lauloin auton takapenkillä korkealta ja kovaa.
3. Fanitin yläasteikäisenä New Kids On The Blockia ja kävin kahdella heidän keikallaan jokseenkin hysteerisenä.
4. En pelkää pimeää. Pelkään pimeässä olevia mörköjä (mökillä on lisäksi karhuja ja hirviä?!).
5. Pidän toimintaleffoista, vaikka tosielämän ampuminen, tappaminen ja sotiminen saa minut pois tolaltani.
6. Haaveilen viinitarhasta esim. Ranskassa tai Espanjassa. Toimisin koemaistajan ominaisuudessa.
7. Minussa virtaa pohjalainen ja karjalainen veri (selittää aika paljon ;)).

Koska tunnustus näyttää kiertäneen jo aika monella, lähetän sen 3 blogikaverille. Sari.:lla se jo onkin, mutta hänelle sen haluan vielä omasta puolestanikin ojentaa ;)

Sari. - Ihanaa valkoista
Minttu - Mannapuuroa ja mansikkaa
Kati - Keltaisessa talossa

Virta

2009-10-08T10:12:00.002+03:00

Valokuvatorstain 143. haaste on "Virta".

Kuvat: SP

Suloinen kosto

2009-10-02T11:34:00.006+03:00

Valokuvatorstain 142. haaste on "Kosto".

Olen kuullut, että auringonlaskun väritykseen vaikuttavat muiden hiukkasten lisäksi myös ilmansaasteet ja ilman epäpuhtaudet. Ja nimenomaan punertavaan väriin. Tietoni ovat hiukan hataralla pohjalla, mutta kyllä tuolla internjetin ihmeellisessä maailmassa siihen suuntaan viitattiin, eli en puhu ihan höpöjä.

Tässä tapauksessa luonnon kosto on suloinen ja jopa kaunis.

Kuva: SP

Kalliosaaria

2009-09-29T15:02:00.008+03:00

Se onkin jo tullut selväksi, että mökillä ollessa yksi lempipuuhani on veneily mm. syömisen ja ruokaperästen ottamisten lomassa ;) Järvellä on paljon komeita kalliosaaria. Seuraavat kuvat on matalahkolta saarelta. Soutuveneellä on mukava lipua hiljalleen rantaa pitkin ja katsella ikiaikaisia kallioita, majavan tekosia, sammalia ja sinnikkäitä kallionraosta kurkistavia kasveja.

Kuvat: SP

Lyhtyjen aika

2009-09-20T19:00:00.006+03:00

Illat pimenevät jo sen verran, että taas on aika valaista iltoja lyhdyillä. Parvekkeella palaa usein iltaisin viisi lyhtyä, jotka roikkuvat tuuletustelineestä. Minulla se on lähinnä lyhtyjen roikottamiseen erikoistunut malli kylläkin. Niistäkin laitan kuvaa, kunhan jaksan kaivaa kameran jalustan jostain kaapista.

Olkkariin on tarkoitus järjestellä myös valonlähteitä. Kaapissa on jos mitäkin tuikkuastiaa ja yksi ihan tavallinen kynttiläkin löytyy. Se on vaan niin jouluinen, että saa odottaa siellä vielä jonkin aikaa. Voisi ostaa jotain ihanan värisiä kynttilöitä, ehkä kultaa, turkoosi, oranssia... limeä! Nam :)

Tämä kuva on viime talvelta. Tai syksyltä... emmää muista ;D

Kuva: SP

Ihan pipinä

2009-09-14T11:31:00.005+03:00

Koko viikonloppu on mennyt flunssan kourissa ja alkuviikko menee vielä lepäillessä kotosalla. Taitaa olla ihan tavallista flunssaa vaikka kuvasta voisi luulla jotain ihan muuta! ;)

Mukavaa viikkoa!

Kuva: SP

Rajattu

2009-09-10T20:40:00.003+03:00

Valokuvatorstain 139. haaste on "Rajattu".

Tämä kuva tuli heti mieleeni aiheen nähtyäni.

Kuva: SP

Arvonta suoritettu

2009-09-06T15:17:00.005+03:00

Kiitos kaikille osallistuneille!

Ja arvonnan voittajat ovat: Naisen elämää, Marika ja JAn.

Laitatteko yhteystietonne minulle sähköpostiin: satumaailmassa@gmail.com

Postiluukku kolahtaa sitten lähiaikoina! :D

Kuvat: SP

Inhimillinen

2009-09-04T10:34:00.007+03:00

Valokuvatorstain 138. haaste on "Inhimillinen". Aihetta on rajattu niin, että haasteeseen ei saa vastata ihmisen tai eläimen kuvalla.

Tällainen idis iski tajuntaan tänä aamuna. Kuvassa on meidän pieni perhe.

Hauskaa viikonloppua!

Kuva: SP

Syyskuinen arvonta

2009-09-01T09:20:00.008+03:00

Olen osallistunut muutamaan blogiarvontaan ja yhden kerran on onnetar suosinutkin. Siitä innostuneena ja inspiroituneena ajattelin järjestää arvonnan omassa blogissa. Pian on laskurissa 15 000 kävijää, sen kunniaksi siis myöskin. Kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille ja blogikamuille! :D

Jos haluat osallistua, jätä kommentti tähän postaukseen. Onnetar arpoo tämän viikon sunnuntaina kolme, joille lähtee postissa jotain pientä kivaa. Onnea arvontaan ;D

Kuva: SP

Kivi, pöytä ja kamera

2009-08-28T15:06:00.003+03:00

Nämä kuvat otin juhannuksen tienoolla möksällä. Kuvassa on kivi, joka oli haljennut siististi kahtia. Tänään vasta huomasin, kuinka samat värisävyt kivessä ja puussa on. Täsmälleen sama harmaa ja ruskea molemmissa. Luonnon omasta värikartasta!

Kuvat: SP

Sateenkaari

2009-08-24T10:46:00.006+03:00

Valokuvatorstain 136. haasteena on "Sateenkaari".

Löysin kuvan sateenkaaren (melkein ainakin) väreissä olevasta riippumatosta. Siellä makoillessa voi ainakin uneksia sateenkaarista! ;)

Kuva: SP

Ihan uudet ihanuudet

2009-08-21T09:21:00.007+03:00

Näitä karkin kaltaisia popoja en voinut vastustaa! Ne lähti mukaan eilisellä kauppareissulla. Kurakeleillä en aio näitä tennareita käyttää sattuneesta syystä. Sellainen sopiva "hidas harmaantuminen" käy laatuun kyllä, koska nyt nuo näkyy kuuhun asti! Se eka kunnon naarmu tulee olemaan ihan Aaaaargh...!! ;D Mukavaa viikonloppua, toivoo Satu :D

Kuvat: SP

Parasta kesässä

2009-08-17T19:45:00.004+03:00

Valokuvatorstai on palannut kesälomalta. Haasteena on "Parasta kesässä".

Kesässä on ollut paljonkin parasta. Mukaan valikoitui nyt ihana poseeraaja Karjalan reissulta, mahtava meno ja energia festareilta Mokoman mukana ja rauhallinen tunnelma kimaltavalla järvellä. Räimettä ja rauhallisuutta, siinä se tasapaino! :)

Kuvat: SP

Antaa sataa vaan

2009-08-12T09:45:00.005+03:00

Olen toivonut sadetta taas jo jonkin aikaa. Toivon sen puhdistavan ilmaa. Eilen kävelin duunista bussipysäkille ja alkoi sataa. Laukussa oli sateenvarjo, mutta annoin sataa niskaan vaan. Nautin tuulenpuuskista ja sateen viilentävästä vaikutuksesta. Kerkesin katoksen alle parahiksi, kun alkoi satamaan vähän reippaammin. Kuului yksi onneton ukkosen jyrähdys (jota kyllä säikähdin sitäkin!). Myös kunnon ukkonen saisi pyyhkäistä yli ja tasata "jännitteitä".

Viikonloppuna ei toivottavasti sataisi (kylläpä sitä ollaan tänään vaativaisella tuulella?!). Lähdetään rokkailemaan kamujen ja J:n kanssa. Koko viikonloppu menee hyviä bändejä seuratessa ja hyvässä seurassa. Viime vuonna samaisen tapahtuman aikaan satoi niin julmetusti, ettei auttanut kuin hyväksyä asia ja nauraa, kun ei viitsinyt itkemäänkään ruveta ;)

Nämä kuvat on otettu viime mökkireissulla. Kävimme järvellä illalla auringonlaskua ihmettelemässä. Samalla sulattelimme juuri nautittuja räiskäleitä. Mökille olisi ihana päästä vielä, ehkäpä sitten vielä syksyn mittaan. Silloin on vessareissuissakin oma jännityksensä kun on pilkkopimeää. Nimimerkillä: "otsalamppu on hyvä kapistus". :)

Kuvat: SP

Vaaleansininen Venäjä

2009-08-07T09:48:00.004+03:00

Vaaleansinistä väriä näkyi Karjalan reissulla siellä täällä. Sillan kaiteissa, parvekkeen kaiteissa, hautausmaalla olevissa aidoissa, kirkon värityksessä ja rakennuksissa. Ymmärsin, että väri suojelisi ja karkoittaisi pahoja henkiä. Esim. sillan kaiteiden maalaaminen kuulostaisi ihan järkevältä tällä uskomuksella ja ajatuksella. Olen yrittänyt löytää netistä lisää tietoa ties millä hakusanoilla. Faktat on nyt jääneet kuitenkin piiloon ainakin minulta ;) Osaisiko joku kertoa, olenko oikeilla jäljillä? Ja liittyykö uskomus enempi ortodoksisuuteen vai Venäjän kulttuuriin?

Kuvat: SP

Illan hämärtyessä

2009-08-03T09:03:00.004+03:00

Kuvat: SP

Uutta pukkaa ja korkealle

2009-07-30T08:24:00.009+03:00

Laitoin blogiin muutaman lähikuvan kasvista jokin aika sitten oranssilla taustalla silloinkin. Kasvista, jonka nimeä en muista, mielestäni se on jonkin sortin palmu? Tässä se on koko komeudessaan. Huomasin sen alkavan tekemään uutta vartta kaksin kappalein noin kuukausi sitten, joten ajattelin tehdä kuvasarjan kasvusta. Kasvi laitettiin keittiöjakkaralle seinän viereen ja otimme jalustan kanssa ensimmäisen kuvan. Jalustaa ei oikein viitsinyt jättää keskelle olohuonetta, joten sen jalanpaikat merkittiin maalarinteipillä myöhempää kuvanottoa varten.

No ja sehän kasvoi kohinalla, senttejä tuli lisää kun vähän muualle kerkesi vilkaista! Kameralla sai zoomata aika reilusti taaksepäin ja siirrettiin myös nojatuoli pois kuvasta, jotta pääosan esittäjä pääsi oikeuksiinsa ihan isseksiin :)

Tässä vaiheessa mietitytti, että kun kasvin varret kääntyvät alaspäin, niin nehän osuvat melkein lattiaan saakka. Saa nyt nähdä miten asettuvat. Ruukku pitäisi vaihtaa ja multaa lisätä. Ei ihme, että se kasvaa ylöspäin, kun juuret ei mahdu kasvamaan. Näin luulisin. Seuraavassakin kuvassa toinen varsi meinaa karata kuvan reunan ulkopuolelle?! ;)

Valoisuus hieman vaihtelee luonnollisesti kuvissa. Ne on otettu noin kolmen viikon aikana. Nyt kasvi on omalla paikallaan ikkunan edessä ja jos mahdollista, niin se on kasvanut edelleen. Lehdet ovat rullautuneet melkein aukinaisiksi. Osaako joku kertoa, mikä tämän kasvin nimi on?

Kuvat: SP ja JA