sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Ensimmäinen äitienpäivä

Laulu saa kertoa tällä hetkellä kaiken...

Missä muruseni on?



Kuva: iskä

8 kommenttia:

trina kirjoitti...

Haikea, ikävöivä ja kaunis kappale, jota en ole ennen kuullut. Lämpöisiä ajtuksia sinulle Satu lähettelen.

RagGyver kirjoitti...

Nyt koitti tämäkin äitienpäivä, jonka ei pitänyt olla yhtään tälläainen, niin kuin vielä hetki sitten haaveiltiin. Itken kanssasi, tunnen valtavaa surua puolestanne :(.Voimia molemmille tähänkin päivään ja tuleviin... en voi kuvitella suurempaa kipua kuin olla äiti tai isä, joka ei voi lastaan enää syliinsä kietoa.

Suruntäyteistä, haikeaa mutta silti hyvää äitienpäivää Sinulle ystäväni toivottelen!

Ps. Ja tuo kappale on niin kaunis!

arleena kirjoitti...

Kaipausta ja ikävää. Kuvan kauneus lohduttaa.

Satu kirjoitti...

Kappale on todella kaunis, se on ystäväni lähettämä. Minäkään en ollut sitä aiemmin kuullut. Se kertoo osuvasti tilanteesta, josta haluan pitää yksityiskohdat itselläni.

Lyhyesti kerrottuna kyse on kohtukuolemasta loppuraskaudesta. Elämä meni kerralla uusiksi alkukeväästä. Ikävä on kova ja rakkaus ei lopu koskaan <3<3<3

Josie kirjoitti...

Jaksamista ja lämpimiä ajatuksia myös minulta. Elämä on niin täynnä asioita joita pieni ihminen ei jaksa eikä osaa ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti...

Halauksia teille! T. Eevis

Satu kirjoitti...

En osaa oikein sanoa muuta kuin... KIITOS :)

Marika kirjoitti...

Voi kuinka surullista, voimia ja jaksamista teille. Ei noin suurta surua voi sivullinen edes käsittää, pysäyttää elämän varmasti ja kestää aikaa toipua. Rakkaus ja kaipaus pysyy varmasti aina.

Lämpimiä ajatuksia sinulle Satu!