perjantai 27. marraskuuta 2009

Jotta en unohtaisi

Valokuvatorstain 150. haaste on "Jotta en unohtaisi"...

...juuriani <3







Kuvat: SP

11 kommenttia:

Savu kirjoitti...

Muistimme osaa valikoida

SusuPetal kirjoitti...

Juuret ovat tärkeät -ne kertovat, mistä tulemme, keitä olemme.

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Siinähän se Kuokkaniemi on. Nimi säilyy, vaikka kirjaimet muuttuvat.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Sana on varmaan poltettu mieleen.

Inkivääri kirjoitti...

Kauniit muistot:)

Sari. kirjoitti...

Ihania kesäisen lempeitä kuvia, näistä nautin :) Oi sentään ♥

Satu kirjoitti...

Mukavaa, että nuo kuvat puhuttelevat muitakin... itsellä niihin liittyy muisto ja tunne :) Kiitos kommenteista! T. Lehmä-fani ;D

Anonyymi kirjoitti...

Onhan siellä mahtavia paikkoja, maisemakuvaajalle monissa paikoissa riittää materiaalia. Nuo lehmät Kuokkaniemellä aivan älyttömän suurella laitumella ovat toki venäläisiä, mutta mukavia kävelykavereita, kun ne aina joka vuosi ovat kavereina, kun siellä kävelee. Tietysti on jännä ajatella, että niillä isoilla laitumilla on ollut monia taloja, joissa paljon lapsia, lehmiä ym. Sota-aikana sitä seutua pommitettiin yms. Nyt siellä ei ole juurikaan elämää. Eräällä reissulla yksi sodan kokenut (erään erittäin tunnetun suomalaisen äiti) muisteli tuolla laitumella, kuinka heidät lapset komennettiin maakellariin, kun venäläiset koneet tulivat ja ampuivat asemaa ja tiilitehdasta. Äiti ei tullut suojaan, kun piti vahtia pullia uunissa! Sylvi Saimo kertoi myös minulle joskus, kuinka he Kuokkaniemen asemalla nousivat junaan, kun oli pakko lähteä. Asukkaat, lehmät ja tavarat joita oli ennätetty koota lastatiin junaan. Sylvi ( Suomen 1. Olympilainen naismitalisti) kertoi tuttuun tapaansa, "kun juna alkoi liikkua, niin ryssän konekiväärien luodit rapisivat vaunujen seinissä, mutta niin sieltä vain päästiin".

arleena kirjoitti...

Kuvat kantavat muistoja. Kaunis kuvakooste.

Satu kirjoitti...

Kiitos muisteluista ja tiedoista, ei sitä oikein voi käsittää ja tosiaan vaikea kuvitella se maisema entisenlaiseksi.

Ekana kertana pelkäsin lehmiä (aluksi) ihan kamalasti, mutta sitten ne jo sulattivan sydämen ja toisella kerralla jo oltiin parhaita kamuja!

Anonyymi kirjoitti...

Hienot kuvat " Jotta en unohtaisi "-teemaan. Onko tänä vuonna otettuja "historiallisia kuvia" . Tulin juuri lenkiltä, oliko kesällä noin lämmintä ?äp