keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Ween maan viljaa



Kahvinkeittimen tippalukko on kyllä aika ihme keksintö. Mietin, että miten se toimii ja ajattelin, että kyllä ihmiset ovat kärsimättömiä, kun tuollainen pitää keittimessä olla. Ei jakseta edes odottaa, että kaikki kahvi kerkiää tippumaan. Mietti hän samalla, kun rempoi kahvipannua mukiaan kohti, kesken kahvin tippumisen kärsimättömänä! Ostin suklaakahvia, jota laitoimme vähän taviskahvin sekaan viikonloppuna. Olihan se hyvää. Mukavaa maustaa silloin tällöin kaffettaan. Vielä on sitten vaniljaa ja muita makuja kokeiltavana.

Kävimme viikonloppuna Ween maan viljaa -markkinoilla. Ihmisiä oli paljon liikkeellä. Mukaan tarttui vesirinkeleitä ja metrilakua. Lakuthan ei ole metrin mittaisia, vaikka niin virheellisesti mainostetaankin ;) Olin semisti pettynyt, kun lakupussi kädessä muistin asian ja huudahdin: "Ei nää oo metriä!" Onkohan ne lakut olleet joskus metrin mittaisia? Ehkä myyjä ei ole kuullut sieltä lakutiskin takaa tilauksia ja lakuja on pitänyt lyhentää? Olimme J:n ja äitin kanssa liikkeellä. Samaan aikaan järjestettiin Finlandia maraton. Olimme kannustamassa yhtä puolimaratoonaria lähdössä. Hyvin oli mennyt, hieno suoritus!




Mietimme josko lähtisi ensi vuonna yrittämään sitä lyhintä reittiä, joka sekin on noin 15 km. No jos järjestäjät jaksaisivat odottaa iltamyöhälle, kun raahustelisimme maaliin. Voisihan aina kaksi ottaa yhtä kainaloista kiinni ja vetää perässään? Oikeasti valmistautuminen vaatisi kovaa treenaamista, omalla kohdallani jo pelkästään hengitystekniikan opettelemista. Intoa juoksuun ei ole tullut koskaan, kun jo alkumetreillä kyljessä ja pallean seudulla viiltää kova kipu. Juokse siinä sitten, PIIIIP!

Lakut ei ole ehkä ihan perinteistä ween maan viljaa. Jääkaapissa ja pakkasessa on äidin ja J:n äidin tekemiä hilloja, sosetta ja mehua ja pöydällä iso kasa omppuja. Ei ole tarvinnut kaupan tätin omenoita ostella vähään aikaan. Sose ja hillot menevät parempiin suihin esim. maitorahkan tai jogurtin kera. Toissapäivänä ostin Pirkan rukiista pähkinäjogurttia pitkästä aikaa. Niitä on sellaisessa isommassa törpössä saatavana. Ne on monesti kaupasta kokonaan loppu. Moni on sanonut, että ihan pahaa, itse jäin koukkuun heti. Makuun pitää ehkä totutella vähän, suosittelen kokeilemaan!



Kuvat: SP

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kuvasarja. Eikä jutussakaan mitään vikaa. Kyllä sen 13km rantaraitin selvittää, kun vain päättää ;) m

melkoelli kirjoitti...

Taas niin silmiä hiveleviä kuvia... Ihania!

Anonyymi kirjoitti...

Upeat kuvat, värit ja idea. teksti kiva.äp

Satu kirjoitti...

Thanks juu very many! ;D Onneksi hiffasin ottaa kuvat punaisella pöydällä, heti ihan eri tunnelma!

Eevis kirjoitti...

Upeat kuvat ja tuo idea. Ei tarvinnut ainakaan nälkäisenä puuhailla. :) Mietin, että oletko värittänyt taustan jotenkin, mutta se olikin sitten pöytä. Hieno kontrasti.

Satu kirjoitti...

Masu oli kyllä täynnä omponpomppuja tuon kuvasarjan ottamisen jälkeen! Huh ;);)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hienoja kuvia! Sinulla on lahjoja.
Terv. pire