lauantai 12. heinäkuuta 2008

Kotona jälleen


Ajelimme viikon aikana noin 1000 kilometriä. No ei se ole paljoa, kun jakaa sen monelle päivälle. Olin reissussa J:n kanssa. Alkuviikolla Tampereella mukana oli myös ystäväni S. Näimme kavereita ja yhden kaverin viisiviikkoisen pikkupoitsun. Aivan suloinen pakkaus! Tampereelta jatkoimme J:n mökille, josta parin päivän päästä meidän mökille. Sitten ajelimme Puumalan ja Mikkelin kautta kotiin.

Muchos Serranos, kiitos! Alkuviikosta näin Serranosit, mutta J:n boxissa on 3 Serranosia tallessa. Toki ne pitää katsoa ennen maanantaita, kun tulee taas uusia jaksoja. Sunnuntaille on siis luvassa noin neljä tuntia käsien huitomista, puhetta nopealla tahdilla ja tauotta, energiaa ja iloa. Katsoin joskus aikoinaan saman tuotantoyhtiön sarjaa Perhelääkäri (Médico de familia) ja pidin kovasti. Aloin kuulla puheensorinan keskeltä yksittäisiä sanoja ja pikkuhiljaa ymmärsin lauseita. Myös nyt myöhemmin Serranosia katsellessa opin sanoja ja lauseita ja nautin kovasti kuulemastani. Puhe ja eleet ovat täyttä energiaa. Itsekin huidon käsiäni kuvaillessani asioita, mutta en noin vauhdikkaasti kuitenkaan. Olin onnesta soikeana, kun aivoni muodostivat espanjankielisen lauseen yksi päivä ihan huomaamattani :) En tiedä oliko se oikein kieliopillisesti, mutta luulisin niin. Päähäni alkaa tarttua tämä lennokas ja iloinen kieli ja puheeseen on jo tarttunut sanontoja!

Mökille tuli perjantaina kaveri naapuriin. Koira, josta mainitsinkin jo aiemmin. Taas se tuli moikkaamaan meitä tasaisin väliajoin ja grillaamisen jälkeen vielä grillipaikalle, että oisko jotakin sapuskaa jäänyt. Eihän se koiruli ajattele, mikä on sen ja mikä toisen tonttia. Koko tienoo on kivaa leikkikenttää. Omistajat yrittävät aina saada koiran omalle puolelle vinkulelun avulla. Toimii kohtalaisesti. On liikaa kavereita, joita pitää käydä tervehtimässä iloisesti!



Kuvat: SP

4 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Puumalasta löytyikin hienot maisemat, pitäisi kai kierrellä enemmän lähiseutuja.

paivansade kirjoitti...

Tulin vastavierailulle kurkkimaan. :)

Minusta on ihanaa seurata noita Serrano tai Tuhkimotarina sarjoja juuri sen kielen takia. Todellakin ajan kuluessa sita alkaa ymmartaa, mutta puhuminen onkin jo toinen juttu. :D

Satu kirjoitti...

Puumalan seutu oli upeaa, ei tarttenut Kolille asti. Mieltsejä kalliosaaria :) Ja ne siirtolohkareet, niitä tosin löytyy mökkienkin luota. Niissä on voimaa...:)

Satu kirjoitti...

Tuppaa joskus naurattamaan, kun se puhe tulee NIIN nopeasti! Kuin papattimatto räjähtäisi, hih. Kivaa kuunneltavaa, totta! :)