perjantai 25. heinäkuuta 2008

Kesäteatterissa



Viime tiistaina olin katsomassa Ruuhimäellä Pekka Töpöhännän seikkailuja. Meitä oli minun vanhemmat ja veljentyttö mukana myös. Kerran jo peruttiin meneminen, kun koko päivän oli satanut ja luulimme, että katsomo ei ole katettu, jolloin penkit olisivat jo valmiiksi märkiä ja sataisi vielä niskaan. No menimme kuitenkin ja siellä olikin kangas katsomon päällä. Reunoilta ruilahti tasaisin väliajoin vettä voimalla maahan, mutta pysyimme kuivana. Ja oli tamineetkin sään mukaiset, lämmintä ja sateenkestävää. Lavastus oli joen/ lammen rannalla. Yli meni pitkospuusilta. Välillä näytelmä siirtyi toiselle puolelle rantaa ja ääni kantautui hyvin sieltäkin. Kauniin näköistä! Näytelmä oli hyvä! Sai nauraa ja hymy pysyi huulilla tapahtumia seuratessa. Näyttelijoillä oli ainakin hännänpesu illalla tiedossa, kun kissanhännät viistivät kura- ja mutalammikoissa.

Aina ei ole ollut näin hyvät varusteet. Menin vanhempieni kanssa joku vuosi sitten katsomaan Eurooppa Neljän kesäteatteria. Ilma oli mitä mainioin, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Päällä oli hihaton paita. No sääpä muuttui kesken kaiken viimaiseksi ukkoseksi ja sateeksi. Siellä palellessani vannoin, että otan tästä lähtien aina lämmintä mukaan, oli sää mennessä millainen tahansa! Katsomo kirkui, kun vettä lensi päälle tuulen mukana joka puolelle katsomoa, se meni ihan nauruksi! Hieman hirvitti myös salamat ja välke. En muista oliko sama vai eri kerta kyseisessä paikassa, kun vettä tuli aivan järjettömän paljon. Näyttelijät vetivät oman osuutensa väliaikaan saakka, jotta päästiin kunnialla odottamaan sateen talttumista. Vettä tuli valehtelematta niin paljon, että lavasteet eivät kunnolla näkyneet ja näyttelijöiden äänet hukkuivat sateen ääneen.

Samoin kävi kerran Mikkelissä. Olimme vanhempien kanssa mökiltä liikkeellä katsomassa Lapin kullan kimallusta Kai Hyttisen tähdittämänä. No ei aikaakaan, kun alkoi ukkostamaan. Satoi ja salamoi. Ei ihan rentouttavin teatterikokemus. Mutta ainakin nämä on ikimuistettavia teatterimuistoja! Kerran menimme mökkikunnan kesäteatteriin ja jo mennessä satoi todella paljon. Minä olisin jänistänyt, mutta äiti sanoi, että mennään eikä meinata :) Meillä oli taas hyvät varusteet, peffanaluset, sadetakit jne. Hieman siinä kastui, mutta hyvin selvittiin. Se taisi olla ensi-ilta ja näyttelijät kukitettiin puheen kera. Katsojia myös kiiteltiin sinnikkyydestä.

Uusia kesäteatterireissuja odotellessa...

2 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Tuntuu olevan sääntö eikä poikkeus että kesäteatterissa tulee yllätyksiä taivaalta. :)

Satu kirjoitti...

Tuo on totta! Tosi rentouttavaa, kun salamat viuhuu silmien editse, huh ;)