tiistai 20. toukokuuta 2008

EMMA ja Villi Kriikuna

Lähdimme lauantaiaamuna puoli kuuden jälkeen bussilla Etelä-Suomea kohti. Bussi oli jonkin verran myöhässä ja me ajoissa, josta seurasi hampaiden kalisemista ja steppailua. Oli todella kylmä! Ensimmäinen etappimme oli EMMA eli Espoon modernin taiteen museo. Olimme lähteneet niin aikaisin, että kävimme vähän huristelemassa Helsingissä. Espooseen saavuimme vähän ennen, kuin museo avattiin. Pääsimme opastetulle kierrokselle, jossa käytiin muutamia teoksia lähemmin läpi ja sitten sai kierrellä omaan tahtiin.

Näyttelyssä oli Claude Monet:in töitä, joiden museoon saaminen oli vaatinut viisi vuotta työtä. Työ oli aloitettu museon toiminnan käynnistämisen ohessa. Nähtävää oli todella paljon! Aikaa olisi saanut kulumaan paljon enemmän. Mieleeni jäi parhaiten tilataideteokset, kollaasit ja mielikuvitukselliset työt ja hyvät oivallukset. Esim. pajunkissoista tehdyt korkokengät ja paljon muuta. Kierrellessä päivittelin, että en kerkiä kaikkea katsomaan ja muistamaan. Ehkä ei ole tarkoituskaan (eikä mahdollista) muistaa kuin ne sykähdyttävimmät jutut ja saada kulttuuriannos noin yleiseksi piristykseksi.

Yhdessä museon näyttelyssä oli esineitä maailman eri kolkista. Tilaan tullessa pääsi aina sukeltamaan uuden kulttuurin pariin. Itse ihailin eniten intialaisia vaatteita, koruja ja esineitä. Afrikkalaiset naamiot onnistuivat olemaan melkoisen pelottavia! Lelumuseossa oli leluja, nalleja, Barbeja ja paljon muuta. Siellä oli myös pienoismalli, jossa oli junaratoja, siltatyömaa, kylä, kirkko yms. Sisäinen lapseni todella heräsi esiin pienoismallin äärellä! Junien liikkuessa olin innoissani ja ihastelin pieniä yksityiskohtia esim. sillan rakennuksessa ja puupinoissa. Viileä ulkokuoreni piti pintansa, tyydyin vaan kertomaan äidille olevani ”ihan banaaneina”, eli innoissani!


Kävimme vielä museon myymälässä kiertelemässä ja tarttuihan sieltä jotain pientä mukaan, mm. kierrätetty kaara, kivimunia ja makoisaa mustikkatoffeeta. Edellisen kerran olen tätä toffeeta saanut Retretistä, onkohan se joku taidemuseoiden juttu? Pitää tutkia mistä tätä namia saisi. Toisaalta saan J:n raahattua taidenäyttelyyn, kun kerron, että sieltä saa mustikkatohveeta ;) Tunsin itseni muutenkin konkariksi, kun näyttelyssä oli samoja valokuvia, joita olin viime kesänä katsomassa Helsingin taidemuseossa.

Kävimme syömässä kahvila-ravintola Villi Kriikunassa. Talo on 1910-luvulta. Siellä oli myös pientä ihmeteltävää ja ihasteltavaa ja vanhoja hattuja, joita sai kokeilla itsekin. Äitini ja tätini kanssa niitä hieman kokeiltiin ja kameralle poseerattiin syönnin päälle. Ihan mukava ja kaunis paikka, otin muutamia kuvia sieltäkin.

Reissu jatkui vielä… Lisää myöhemmin.

Kuvat: SP (Klikkaa kuvia isommiksi!:))

2 kommenttia:

Eevis kirjoitti...

Hieno reportaasi ja kuvat. :)

Satu kirjoitti...

Thank juu very many! ;) Tuon punaisen kivimunan varjo on aika erikoinen ;o